Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Lukijalta: Kumpulaisten ja rikkiläisten elämää – Tarinoita kohtaamisista ja rautatien varastamisesta

LUKIJALTA Entiset kummun ja rikin työntekijät ja omaiset olivat tulleet Cedercreutzin museolle viime viikolla. Insinööri Tauno Pihlava luennoi kahden harjavaltalaisen tehdasyhteisön ihmisistä ja historiasta. Oli siellä muitakin kuin työntekijöitä. Yleisön puheenvuorossa muisteltiin, että "kyllä me muut olimme kateellisia kun kumpulaiset pääsivät Vaskirantaan ja rikkiläiset lähtivät omaan kesänviettopaikkaansa Sääksjärvelle". Puheensa aluksi Pihlava osoitti kiitoksensa Jorma Tiiriselle ja Esa Heinolle luentoavusta. Outokummun alkuhistorian mukaan kuparintuotantoyritykset olivat harrastuspohjaista norjalais-suomalaista yhteistyötä. Sitten Outokumpu Kopparverk löysi kontrrollööriksi fil. tri Eero Mäkisen . Hän oli Outokumpu-kirjan mukaan suorittanut Tukholmassa vuori-insinöörin kurssin. Myrskyisän ja vaikean kauden jälkeen Outokummun tuotanto kasvoi voimakkaasti. Imatran kuparitehdas perustettiin 1930-luvun puolivälissä. Outokummun toimitusjohtaja Eero Mäkinen oli yksi henkilöistä, joita Pihlava ei voinut sivuuttaa puhuessaan yrityksen historiasta. Pihlavaa oli evästetty toisestakin henkilöstä, terveydenhoitaja Elma Kotokarista . Hän saapui Harjavaltaan vuoden 1944 lopulla. Hän piti vastaanottoa aamupäivisin Outokummun sisällä ja iltapäivisin hän lähti kotikäynneille: rokottamaan ja antamaan terveysneuvoja. Hoito oli ilmaista työntekijöille ja perheille. Yhtiö hoiti työntekijänsä hyvin. Ei tuntunut pahalta eikä epäoikeudenmukaiselta, että tehdas rakennutti työläisille paljonkin alle sadan neliön asuntoja. Johtaja taas sai parinsadan neliön asunnon. Tuula Juti , kertoja yleisön joukosta, ei moittinut sitä. Hän sanoi, että siihen aikaan elettiin rikasta elämää, sitä hän muisteli vain hyvällä. Hän tiesi kertoa Outokummun pesulasta, saunasta ja leipomosta. Silloin tuli leivottua herkkuja ja leipää kotiin vietäväksi, karjalaiset olivat leiponeet siellä karjalanpiirakoita. Elämässä oli sodan jälkeen toivoa. Kulttuurista rikkautta tuli kun karjalaisia saapuivat paikkakunnalle. Siirtolaisia oli paljon ja muilta paikkakunnilta muutettiin Harjavaltaan. Syntyi heimojen hyviä yhteisvaikutuksia: työssä ja kohtaamisissa. Mutta kitkaakin tuli. Esa Heino taas on muistelmissaan kuvannut yhtä törmäystä. Taloihin tuli vuokralaisia, mutta pian eräs emäntä lopetti maidon antamisen, kun vuokralaisvaimo ei jaksanut lypsää 8–9 lehmää. Emäntä sanoi, että uudet ihmiset ovat rauhanhäiritsijöitä, jotka olisivat voineet pysyä Karjalassa. Siihen vuokralainen sanoi "että seuraava sota aloitetaankin täältä Porista". Outokummun historiaan liittyy värikkäitä tarinoita, tuotannon kehittyminen on kunnioitettava menestystarina sekin. Suomalaista teknologiaa, Outokummun liekkisulatusta on myyty maailmalle. Näin suomalaisista osaajista tuli kansainvälisiä. Suomalaiset ovat rauhallisia ja suorastaan työhulluja kun toimeen ryhtyvät. Pihlava mainitsi miehen nimeltä Mauno Hannuniemi , joka ei osannut turkkia eikä sen puoleen englantiakaan, mutta hän lähti, asensi ja käynnisti tehtaita maailmalla. Outokummun tehtaiden tulo Harjavaltaan kävi äkkiä. Vuonna 1944 pellot olivat täynnä romua, joka oli siirretty sodan jaloista Outokummusta. Miehet olivat toimineet käskyn mukaan. Tärkeimmät laitteet lastattiin juniin ja lisäksi varattiin viiden päivän annos ruokaa ja polkupyörät. Harjavallassa piti olla rautatie pääradalta sivuun. Koska VR ei suostunut valmiin sivuraiteen siirtoon, piti toimia oman käden oikeudella. Tehtaiden historia kertoo, että työvoima saatiin samanlaisella nokkeluudella. Yli-insinööri Ilmari Harki soitti piirimielisairaalan ylilääkärille toimineelle tuttavalleen. Hän löysi kelpo miehiä, rintamalla mielensä uuvuttaneita potilaita, jotka rakensivat väliaikaisen rautatieyhteyden. Samat potilaat siirtyivät purkamaan Imatralta tulleita tavaroita. Kun kansanedustaja Kyllikki Pohjola huomasi rautatiensä häipyneen, hän nosti äläkän. Vuosia myöhemmin Yhdysvaltain suurlähetystössä puhuttiin rikollisuuden kasvusta Yhdysvalloissa. Pohjolalla oli kovempia uutisia Suomesta ja Ilmari Harki seuranaan. Hän kertoi: ”Tässä vieressäni istuu suomalainen, joka on jopa varastanut minulta rautatien Harjavallassa.”