Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Vaalikone

Puheenvuoro: Teknologia-Suomi kaipaa saksalaista tehokkuutta

Suomea on pidetty tietotekniikan kärkimaana, mitä se monella mittarilla onkin. Valitettavasti insinöörien luvatussa maassa asiakaspalvelu ei ole ollut yhtä arvostettua. Se uhkaa syödä teknisen osaamisen hyödyt. Ehkä tunnetuin esimerkki on Nokia, joka matkapuhelinteknologian kehittämisenä oli maailman kiistaton ykkönen. Menestys perustui uuteen tekniikkaan ja teknologiaan, jonka käytön kuluttaja opetteli. Kun kilpailijat saivat teknologisen kaulan kurottua, menivät he edelle oikealta ja vasemmalta – kosketusnäytöillä. Miten se oli mahdollista? Kilpailijat kuuntelivat teknologiaan hurahtaneiden nörttien sijaan kuluttajia. Epäonnistuneita korkean teknologian hyödyntämiseen liittyviä esimerkkejä riittää sitten ihan liian kanssa. Suomen piti olla ensimmäisiä sähköisesti äänestäviä maita. Kokeilut päättyivät tietoturvaepäonnistumiseen. Virossa sähköinen äänestäminen on jo arkipäivää. Tietoturvariskeihin kaatui myös Trafin sähköinen palvelu ihan tuoreena esimerkkinä. Teknologia hyvä, toteutus ei. Lopputuloksena tällä hetkellä käytettyjen autojen kauppa on liki mahdotonta, kun palvelu on alhaalla, eikä sähköisiä tunnisteita saada käytettyä. Sairaaloiden tietojärjestelmiin on hakattu miljardeja euroja, mutta vielä tiedot eivät kulje terveyskeskuksen ja yksityisen työterveyshuollon tai erikoissairaanhoidon välillä, ainakaan sujuvasti. Sähköiset reseptit onneksi edustavat onnistuneita palveluita, kuten Oma Kanta -palvelukin, eli onnistumisiakin toki löytyy. Ne ikävät epäonnistumiset tulivat kuitenkin mieleen Kokemäen Lidlin tulipalon jälkeen. Miten suomalaista teknologiaosaamista voitaisiin kehittää samanlaisella tehokkuudella kuin saksalainen kauppaketju organisoi kauppaliikkeen auki vain kahdessa vuorokaudessa tulipalon jälkeen? Rehellisyyden nimissä Lidlin onnistuminen ei liene ainoastaan saksalainen ominaisuus, vaan kyse on enemmän alasta. Kauppa elää asiakaspalvelusta ja toiminta järjestetään sen ehdoilla. Tästä herää kysymys, miksi teknologiaa ei kehitetä asiakaslähtöisesti? Jos kuluttaja ostaa auton, joka seuraavana päivänä lakkaa toimimasta, ei autokauppias voi vedota, että se nyt on vähän semmoinen. Onhan se niin monimutkainenkin, ettei sitä kuluttaja voi ymmärtää. Kun suuren organisaation, vaikkapa sairaanhoitopiirin vuorolisät jäävät maksamatta, selitys kuuluu: se järjestelmä nyt vaan ei jostain syystä nostanut lisiä oikein. Ilman pahoitteluja tai korjauksia. Meidän ei tulisi hyväksyä kuluttajina tällaista selitystä. Teknologisten innovaatioiden täytyy palvella käyttäjiensä tarpeita, ei toisin päin. Asiakaspalvelu täytyisi ottaa teknillisten korkeakoulujen pakolliseksi oppiaineeksi.