Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Mielipide: Haistila on nummimaata, tutkijoiden siirtonimiteoria ei pidä paikkaansa

MIELIPIDE Ulvilan eteläosassa, Nakkilan rajoilla on Kokemäenjoen eteläpuolella merkillinen kylän nimi Haistila. On Ulvilan vanhimpia kyliä ja arvellaan sen asutuksen olevan peräisin jostain 1200-luvulta. Haistilasta on Haistilantie harjukankaan läpi Nakkilan Leistilänjärvelle. Aikoinaan Haistilassa oli Kokemäenjoen ylittävä lautta, sillä siitä kautta oli kulku pitkin ikivanhaa Pohjanlahden rantatietä, myös Turusta Poriin, Ulvilan kautta. Jo 1600-luvulta alkaen aina 1700-luvun alkupuolelle saakka Haistila oli seudun ainoa joen ylityspaikka; joen yli kylän ylläpitämä lauttayhteys. Aikoinaan oli myös Haistilan rautatieasema, vuoteen 1973 saakka. Ulvilan kunta osti vuonna 1912 Haistilasta tilan köyhäintaloksi. Nimestä Haistila eivät varsinaiset kielentutkijat paikannimien tutkijoina ole esittäneet mitään. Nimeä ei mainita Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 lainkaan, 8 000 paikannimen luettelossa. Vain 10 paikannimeä Ulvilasta on sentään päässyt kirjan teksteihin. Kun myös Kokemäellä on kylä Haistila ja myös Haistilantie, niin on vain arveltu Ulvilan Haistilan asutuksen olevan peräisin sieltä. Ulvilan historiaselityksissä esitetään, että Ulvilan vanhin asutus on suomenkielistä ja viitataan Haistilan nimeen suomenkielisenä kylän nimenä. Onko nimi Haistila sitten tosiaan suomenkielinen nimi? Oliko Kokemäen Haistilan kylän asutus suomenkielinen ja tuo nimi suomenkieltä? Nimestä kun ei ole mitään selitysyritystäkään missään. Nimessä on kyllä suomenkielen sana haisti tarkoittaen ’hajuaistia’. Mutta miten tuo aistin nimitys on voinut tulla noiden paikkojen nimiin? Tälle ei ole selitystä. En usko tuohon selitykseen suomenkielisinä paikanniminä ja suomenkielisinä asukkaina noilla Haistilan kankailla. Nimille kun ei ole perusteltua selitystä suomenkielen sanastoista. Kun katsoo kartalta, Ulvilan Haistilan kylä on osa varsin laajaa harjumaastoa, joka yltää paikalla Kokemäenjoen rantapenkalta Nakkilan Leistilänjärvelle saakka. Haistilan talojen nimissä yksi nimi on Hietaranta. Kertoo, että maat ovat vain hietamaita, eivät mitään hyviä peltomaita ollenkaan. Kun yksi maastopaikan nimi Haistilassa on Rimumäki, niin siinä nimessä on vanha ruotsin ja norjan kielen sana rimi, tarkoittaen ’harjuselänne’ suomenkieltä tuo Rimu- ei ole. Tarkoittaa toisinaan ’kallioriuttaketjua’, kuten Turun saariston nimessä Rimito, Rymättylä. Haistilassa kahdenkin talon nimessä Hakanpää harjumaan metsän laidoilla on ruotsin sana hake tarkoittaen 'kohouma, harjunpää’. Ja onhan Nakkilan puolella Pakkalankallio ja nimessä r. sana backe ’mäki’. On siis katsottava, ovatko myös nimet Haistila alun perinkin ruotsin kieltä maastosanana? Niin Ulvilan Haistilan ja Kokemäen Haistilan nimissä. Ruotsin sana haj tarkoittaa ’männikkönummea’. On otettava huomioon, että 1 500–1000 vuotta sitten Haistilan paikan maasto on ollut paljon karumpaa kuin nykyään. Kasvillisuus on tullut vasta vähitellen runsaammaksi ja vasta vähitellen on hietamaalle tullut ruokamultakerrosta. Mutta sitäkin vähän. Nyt runsaiden keinolannoitteiden käyttö kyllä mahdollistaa noiden hietamaiden käytön viljan viljelyyn. Tuota sanaa haj tarkoittaen ’kuiva mäntynummi’ on lukuisissa Suomen paikannimissä. Merkillistä sinänsä on, että sanaa ei ole enää ruotsinkielisten seutujen paikannimissä. Mutta sitä on vanhoissa ruotsinkielisten seutujen paikannimissä, jotka nyt ovat suomenkielisten asuttamia. Ulvilan ja Kokemäen Haistilan nimissä on siis tuo haj. Ja on saanut sanaan haj päätteen –s- adjektiiviluonteisena ruotsinkielen päätteenä. Ja kun asutus on sitten vaihtunut suomenkieliseksi, he ovat sitten vielä lisänneet nimeen suomalaisten käyttämän päätteen –lan paikannimipäätteenä. Nimi Haistila on siis kolmiosainen purettuna. Pidän näitä Haistila-nimiä yhtenä osana sitä vahvaa skandinaaviasutusta, jota Kokemäenjoen suulla oli jo pronssikaudelta alkaen. Laajeni pitkälle sisämaahan rautakaudella. Sekä Kokemäen Haistila ja Ulvilan Haistila ovat molemmat mäntynummimaita. Kukaan ei siis ole vienyt Kokemäen Haistilan nimeä Ulvilan puolelle ’muuttotavaroissaan’. Nimien juuret ovat näiden molempien paikkojen maaperässä eikä nimiä ole siirretty mistään mihinkään. Historian tutkijoiden perususkonoppina ja sakramenttina on kyllä tuo siirtonimiteoria. Mutta se on aina virheellisen tapa selittää paikannimiä. On laiskojen tutkijoiden niin laiskaa työtä kaikkiaan. Näissäkin tapauksissa vanhat paikannimet ovat oikeassa. Kertovat paikan omasta maastosta, luonnon ominaisuuksista paikalla. Ulvilan historiakirjaan on siis kirjoitettu törkeää virheselitystä paikan asukkaiden varhaisesta kielestä. Siksi, että niin ruotsalaisvastaiset suomenkieliset historian tutkijat ovat paikannimen tutkijoiden tapaan kieltäytyneet ehdottomasti katsomasta, onko nimi Haistila ruotsin kielen maastosanastoa. "Nimien juuret ovat näiden molempien paikkojen maaperässä, eikä nimiä ole siirretty mistään mihinkään.