Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Mielipide: "Maailma ei tule onnellisemmaksi kylmillä yritystalouden säännöillä"

MIELIPIDE Työ on ihmiselle tärkeää niin taloudellisen toimeentulon kuin henkisen hyvinvoinnin kannalta. Työelämän muutos on viime vuosina ollut rajua ja monta kertaa meille on uskoteltu työolojen heikennysten olevan välttämättömiä. Olemme unohtamassa, että työ on yksi elämän arvo eikä sitä voi mitata pelkästään talouden säännöillä. Työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa ovat pätkätyöläiset ja yksinyrittäjät. Ei voi olla oikein, ettei ihminen tule useammallakaan työsopimuksella toimeen, ei saa kunnon lomakorvauksia tai työ ei kerrytä riittävää eläkettä. Vaikeaa on myös työhön lähteminen parin tunnin varoitusajalla. Itse kunkin on vaikeaa suunnitella elämää eteenpäin tällaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi Ranskassa protestoivat keltaliivit eivät ole minkään vähemmistön edustajia. He ovat tavallisia kansalaisia; työntekijöitä, opiskelijoita ja eläkeläisiä, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Työ ei anna riittävää toimeentuloa eikä palkitse henkisesti. Tämän vuoksi moni näkee työmarkkinoiden jakaantuvan kahtia A- ja B-luokan kansalaisiin. Tämä kehityskulku ei voi jatkua. Ihmisillä on oikeus kohtuullisiin työoloihin ja palkkaan. Maailma ei tule onnellisemmaksi kylmillä yritystalouden säännöillä. Tästä Ranskan tapahtumat ovat yksi esimerkki. Henkilöstö ymmärtää varsin hyvin, että ainoastaan kannattavat yritykset voivat työllistää. Yksikään työntekijä tuskin vastustaa sijoittajien osinkoja tai pörssijohtajien optioita tilanteessa, jossa työntekijöistä on pidetty huolta – joskus jopa joustettu heidän hyväkseen. Yhtenä esimerkkinä työn arvojen rapistumisesta kuitenkin on se, että joillakin työpaikoilla saatetaan jopa kyseenalaistaa työnsä iltapäivällä keskeyttäviä ja päiväkotiin rientäviä äitejä tai isiä, jotka jäävät kotiin hoitamaan kuumeista lasta. Eikö vaimo voinut jäädä kotiin, saatetaan kysyä? Pahimmillaan arvostelu voi johtaa jopa työsyrjintään. Kenties näiltä osin tarvittaisiin lakiinkin täsmennyksiä. Onneksi valtaosa työantajista – niin yksityisistä kuin julkisista tunnistaa työntekijöiden hyvinvoinnin merkityksen. Esimerkiksi lastenhoidon järjestämiseen liittyvät kysymykset voivat parantaa työtehokkuutta huomattavasti. Tästä hyvänä esimerkkinä on joissakin työpaikoissa perustetut lapsiparkit. Parhaiden työnteon tulosten takaa löytyy hyvinvoiva työyhteisö. Tällaisten positiivisten esimerkkien varaan on tärkeää rakentaa tulevaisuutta. On kuitenkin tärkeää miettiä, kuinka paljon olemme valmiit uhraamaan työelämän kiristyville vaatimuksille. Arvokeskustelua tarvitaan, jotta voimme kehittää työelämää, johon jokainen pääsee osallistumaan ja jonka varaan jokainen voi rakentaa omaa tulevaisuutta. Se on pidemmällä tähtäimellä jokaisen ihmisen, niin työnantajan kuin työntekijän, etu.