Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Apua tarvitseville -ryhmän suosio yllätti ylläpitäjät – ryhmän avulla on helpotettu monen perheen joulunviettoa

Eivät osanneet harjavaltalaiset ystävykset Riikka ja Tanja aavistaa, millaisen suosion Tanjan perustama Facebook-ryhmä saisi, kun se marraskuussa avattiin. –Ei sellaista osattu odottaa. Kyllä se yllätti, Riikka Mäkelä kertoo. Apua tarvitseville -ryhmä yhdistää avun tarvitsijat ja auttajat. Mäkelä kertoo, että ryhmän kautta apua on runsaassa kuukaudessa välitetty jo noin 300 avuntarvitsijalle. Hänen kauttaan apua on saanut 48 ihmistä tai perhettä eri puolilla Suomea. Ryhmän kautta on välitetty joululahjoja, -ruokia ja -kuusia, annettu lahjakortteja ja välitetty käytettyjä lastenvaatteita. –Sellaiselle ihmiselle, joka on todella avun tarpeessa, käyvät myös käytetyt vaatteet, Mäkelä toteaa. Mukaan auttamaan Mäkelä halusi lähteä heti, kun hän luki Facebookista ystävänsä ideasta. –Tanja on aina ollut tosi auttavainen ja sydämellinen. Ajattelin, että minäkin haluan liittyä mukaan, Mäkelä kertoo. Ryhmän säännöt ovat yksinkertaiset ja selkeät. Ryhmä on ainoastaan lahjoituksia varten eli sen kautta ei myydä eikä osteta mitään. Jos koet olevasi avun tarpeessa, samaan aikaan et voi hakea apua muista ryhmistä. Ryhmän kautta voi lahjoittaa sekä uutta että käytettyä tavaraa. –Jos haluaa eroon esimerkiksi vanhoista talvivaatteista, kannattaa ottaa yhteyttä ryhmän ylläpitäjään. Ylläpitäjä tekee lahjoituksesta Facebook-ryhmän seinälle ilmoituksen, mutta ei kerro lahjoittajan nimeä, ellei tämä sitä halua. Myös avuntarvitsijat pysyvät aina anonyymeinä, elleivät avuntarvitsija ja lahjoittaja sovi keskenään tapaamisesta tai yhteisestä kauppareissusta. –Esimerkiksi yksi lahjoittajista halusi antaa jouluksi ruokakassin. Hän lähti avunsaajan kanssa yhdessä kauppaan varmistaakseen, että apu menee varmasti perille, Mäkelä kertoo. Osa ryhmän ylläpitäjistä tekee myös kenttätyötä. Mäkeläkin ottaa tarvittaessa lahjoituksen vastaan kotonaan ja kiikuttaa sen myöhemmin avuntarvitsijalle, jos tämä sattuu asumaan lähistöllä. Runsaan kuukauden kokemuksen perusteella Mäkelä tietää, että useimmiten paketit ovat kuitenkin lähteneet matkaan postin välityksellä. Silloin lähetyskulut jäävät lahjoittajan vastuulle. Jos lahjoittajalla ei ole varaa lähettää pakettia, ryhmä auttaa. Jotta tieto avuntarvitsijoiden ja lahjoittajien välillä kulkisi mahdollisimman hyvin, molempien osapuolten pitäisi liittyä ryhmään. Ehdoton edellytys se ei kuitenkaan ole. –Moni avuntarvitsijoista ei edes kehtaa liittyä. Silloin minä voin auttaa ja tehdä sen ilmoituksen anonyymisti, Mäkelä kertoo. Suurin osa apua tarvitsevista on pyytänyt ryhmän kautta joululahjoja lapsilleen. Myös jouluruokia on välitetty paljon. Yksi on tehnyt laatikkoruokia, toinen lahjoittanut kinkkuja. –Tosi moni pienen lapsen vanhemmista on ilmoittanut ottavansa mielellään myös käytettyä vaatteita, rymyvaatteita ulos pihaleikkeihin, Mäkelä kertoo. Yksi lahjoittajista halusi antaa kolmelle avuntarvitsijalle 150 euron ruokakassin jouluksi. Ne hän vei itse kotiovelle saakka. Mutta mistä ryhmän ylläpitäjät tietävät, että apua pyytävä henkilö on oikeasti avun tarpeessa? –Siinäpä se, Mäkelä toteaa. Jotta fuskaajat saadaan seulottua joukosta, ryhmän ylläpitäjät tekevät yhteistyötä toisten vastaavanlaisten avustusryhmien kanssa eri puolilla Suomea. Jos jonkun huomataan hakevan apua monesta paikasta yhtä aikaa, hän jää todennäköisesti kiinni. Kaikki Apua tarvitseville -ryhmän ylläpitäjät ovat mukana vapaaehtoisina. Heitä on seitsemän. –Palkkaa en saa, mutta hyvän mielen saan, Mäkelä kertoo. Yksi parhaista kiitoksista ja samalla mieleen painuvimmista viesteistä tuli tytöltä, joka sai lahjaksi 20 euroa. –Sain niin hienon viestin, että tiesin rahan menneen oikeaan osoitteeseen, Mäkelä kertoo.