Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Vaalikone

Mustakynän pakina: Pahempi känsä kantapäässä – "Kohtalon ivaa, vinoilua ja virnistelyä"

Luulisi jotta mulla on känsä päässä, ohimon yläpuolella kun siitä se etusormi useimmiten pakinamateriaalia rapsuttaa. Mutta ei, ei ole känsää siinä eikä rakkoa. Kaljua vaan elikkä seniorin aurinkopaneelia, joka ei kumminkaan tarpeeksi lataa virtaa vanttuisiin. Sen olen pikkupakkasilla huomannut. Luulisi jotta pakinoitsijalla olisi känsiä istumalihaksistossa. Ei ole vaikka istuttu on melkein kaikkialla muualla mutta ei linnassa. En vielä ole tarpeeksi töpännyt. Voi olla, että sitä vielä kokeilen. Linnassa saisi vissiin rauhassa kirjoitella. Täällä siviilissä joutuu usein tekemään myös rehellisiä töitä ja kotitöitä nyt kumminkin. Niistä ei eläkkeelle lähdetä. Lihasoppaa on saatava ja kolme tuntia lepoa sen jälkeen, ja silti ei häävisti kirjoitushommat luonaa, jos ei tunnin verran haukkele terveellistä Kauvatsajokilaakson ilmaa tonttinsa laidalta. Suuta on parempi näin talvella aukoa Lievikosken suuntaan. Rutunasta päin voi saada pikkuvarpusia kurkkuunsa. Ei tule pakinoinnista känsiä sormiin. Siinä ne näppituntumalla vipajaa ja tämmöistä tulee. Liian herkässä ovat kirjaimet nykylaitteissa. Toista oli ennen vanhaan, kun keltaisella Studentilla tökkimään opettelin, mutta voi sitä kiroilun syntiä. Mustiksi veti sormenpäät, mutta se oli värinauhasta vaan. Viihdeolotilassa kun olin näyttänyt kuinka sitä mestarinovellia oikein kirjoitellaan. Ei ole pakinoitsijalla kielessä känsä. Ruokahalut on vähissä ja puhehaluihin tarvitaan oikein hyvä kuuntelija ja ne ovat harvassa. Takavuosina kun viitsi vielä itse jutella, niin huutamaan joutui lopuksi, kun kuuntelija juoksi maisemaan. Parempi olisi terve känsä kämmenessä kuin tulehtunut takakoivessa. Kohtalon ivaa, vinoilua ja virnistelyä. Pakinoitsijalla tuli jalkaan pikkuvarpaan taakse känsä, vaikka hänellä oli jalassa tukikengät yöllisillä vessanreissuillakin, ja pitkinä tv-iltoina nojatuolin uumenista näkyi monesti vaan kengät ja silmät ja suklaalevyä taitteleva käsi. Känsä tuli, halkesi ja tulehtui. Nyt ei auta soitellen Sotea odotella, vaan on jälleen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän asiakkaana, haavahoidon objektina ja hoitajien ammattitaitoja ihailemassa O. Peltonen "Mustiksi veti sormenpäät, mutta se oli värinauhasta vaan."