Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Mustakynän pakina: Pieni kirjastokatsaus

Muistan talviset illat 60-luvulla Siikaisten Leväsjoella; koirani haukun ja kansakoulun opettajan puujalan narinan, kun hän tiistaisin kello 19.00 asteli avaamaan kirjaston ovet. Siitä alkoi ajoittainen pyörimiseni kirjastoissa. Ulvilaan kun töihin pääsin, niin sieltä löytyi pian myös kirjasto ja niinpä lukeminen hyvitti harrastuksia. Porin pääkirjastossa aikanaan vietin pitkiäkin aikoja. Siihen aikaan olin tietävinäni kuinka kirjoitetaan, mutta en itse niin kyennyt. Toimin arvostelupalvelijana tutkijanhuoneessa ja sain kritiikkiä myös itse osakseni. Kauvatsalle kun muutin niin ensin järkytyin kirjaston pienuudesta, sitten ihastuin tunnelmaan ja sitten ihmettelin kun uutuuksia oli hyvin saatavilla. Se kirjasto toimii nykyään vielä lähempänä, Lähteenmäen koululla. Tunnelmaa on ja palvelu pelaa. Viimeksi tilasin Rosa Liksomin Reitarin oppikirjakseni, jotta kehtasin mennä Huittisten kirjastoon lukupiiriin. Se oli syksyllä ja siinä lukupiirissä oli muut naisia. Vaikka silloin olivat vielä kaikki hampaani tallella, niin keskityin vain kirjallisuuteen. Huittisten kirjasto on hyvin toimiva laitos. Kiva kirjastontäti siellä ahkerine apulaisineen ja ulkopuolisinkin voimin järjestelevät kaikenmoisia kirjallisia tapahtumia joista en malta pysytellä poissa. Kokemäen kirjastoa on remontoitu ja pikkuhiljaa sielläkin tunnelma kulturelliksi tiivistyy. Muutaman kerran olen tutkaillut siellä tuttujen kirjoittajien esiintymisiä ja taidenäyttelyjä, ja kirjojakin tuli joskus lainattua. Useimminkin kävisi kirjastossa, mutta kun kotona on vallan hirveä määrä kirjoja ja niistä monta metriä lukemattomia. Kolme kertaa olen yrittänyt järjestellä sitä uudelleen viemällä osan takaisin sinne mistä ne ovat tulleetkin eli kierrätyskeskuksiin, mutta takaisin tullessa niitä on jälleen ollut sen verran, että määrä on pysynyt suurin piirtein tasaisena elikkä yksi huone vallan täynnä. Vaan nytpä kaikui ylistysuutinen pääkaupungista. Uusi kirjasto Oodi on avattu ja siitä kulttuurikeskuksesta löytyy kirjojakin. Kyllä nyt kelpaa heidän ja miksei meidänkin jos viitsitään sinne asti ajella, lausuu lopuksi potkukelkallakin kirjastossa käynyt O. Peltonen Kirjoittaja on kirjallisuuden sekatyöläinen.