Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Mielipide: "Tapaus Esperi Care on jäävuorenhuippu"

MIELIPIDE Vanhustenhoitoon on saatava suuria muutoksia, jotta hoidon laatu on sitä, mitä sen pitää olla. Työntekijöitä on oltava riittävästi alalla, jolla tehdään työtä lähellä ihmistä. Ruokailuun, pesuihin, lääkehoitoon ja muihin hoidollisiin toimiin on oltava riittävästi aikaa. Vanhustenhoito ei saa olla säilytystä, vaan hyvää hoivaa ja hoitoa. Tällä hetkellä tilanne on erittäin huono. Hoitajat haluavat tehdä työtään hyvin ja eettisesti. Nykyisillä henkilöstömäärillä se on mahdotonta. Vanhustenhoidosta ei voida loputtomasti säästää ja tiukentaa mitoituksia jatkuvasti. Moni vaihtaa työnantajaa ja jopa alaa, sillä eettinen kuorma on liian suuri. Myös työn fyysinen kuormittavuus on suuri, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi. Moni pelkää myös asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden vuoksi. Liian pieni henkilöstömäärä johtaa moniin ongelmiin. Tapaus Esperi Care Oy on jäävuorenhuippu, mutta siellä on ollut jo kauan ongelmia. Hoivan taso on ollut erittäin heikko, henkilökuntaa on ollut liian vähän, ja haamuhoitajilla on yritetty näyttää parempaa henkilöstömitoitusta. Työntekijät ovat tehneet ison osan työpäivästä työnantajan määräyksestä muuta kuin hoivatyötä. Työntekijöitä on myös uhkailtu tuomasta epäkohtia esiin. SuPer puuttui voimakkaasti Esperin hoivakoti Ulrikan toimintaan ja onneksi Valvira keskeytti toiminnan. Riskit olivat liian suuret. Superilainen työntekijä toteutti Esperissä esimerkillisesti ilmoitusvelvollisuuttaan. Se vaati kuitenkin rohkeutta. Näin ei pitäisi asian olla, vaan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista. Työntekijöillä on lain mukaan ilmoitusvelvollisuus, ja työnantajan on puututtava välittömästi epäkohtiin. Esimerkiksi Esperi Care Oy:ssä työntekijöihin on kohdistunut vastatoimia, kun he ovat toteuttaneet ilmoitusvelvollisuuttaan. Työnantaja ei myöskään ole puuttunut epäkohtiin. Vastuuta liian pienestä henkilöstömäärästä pallotellaan päättäjien välillä. Onko päävastuussa palvelun tilaaja, jos se määrittelee liian tiukat ehdot kilpailutuksessa? Onko vastuussa palvelun tuottaja, kun se yrittää saada mahdollisimman suuret voitot heikentämällä hoidon tasoa ja työntekijöiden työoloja ja työehtoja? Onko vastuussa valtio, kun se ei määrittele laissa riittävää henkilöstömitoitusta ja sanktioi sen noudattamatta jättämisestä? Kun kukaan ei ota vastuuta, jää asia ilmaan. Viime kädessähän valtiolla on vastuu kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta ja kansalaisten turvallisuudesta. Jos kunnat eivät selviä vastuistaan, on valtion puututtava asiaan. Tämän vuoksi SuPer vaatii mitoitusta lakiin. Valtion on tultava apuun. Jos valtio ei puutu, on asia vietävä EU-tasolle. Jostain on saatava apua kaoottiseen vanhustenhoidon tilanteeseen.