Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Vaalikone

Puheenvuoro: Varhaiset lapsuusmuistot saivat päivämäärät – Onnettomuudet jäivät 3–4-vuotiaan pojan mieleen

Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi? Sitä kysytään tämän lehden suositussa henkilöhaastattelussa. En tiedä moniko vastaajista on osannut kertoa juuri varhaisimman muistonsa. Aika usein vastauksissa viitataan parhaiten mieleen jääneeseen muistoon. Siksipä vastaukset ovat usein mielenkiintoista luettavaa. Itse en osaa nimetä varhaisinta lapsuusmuistoani, mutta varhaisia toki. Viime viikkoina olen päässyt asettelemaan muistojani aikajanalle erikoisella tavalla. Lainasin nimittäin työpaikalta leikekirjan, johon on Satakunnan Kansan aluetoimituksessa liimailtu Kauvatsalta tehtyjä uutisia. Mieleeni on jäänyt lapsuudesta onnettomuus, jossa kotikylältäni olleen maitokuskin traktori jäi junan alle Orikorven tasoristeyksessä Jalonojalla. Minulla on muistikuva, että olen katsellut ojassa maannutta, vaurioitunutta traktoria auton ikkunasta. Sama näky tuli vastaani onnettomuudesta kertovassa lehtileikkeessä. Vanhasta lehtileikkeestä selviää, että onnettomuus tapahtui ollessani kolmivuotias, tarkemmin sanoen vähän alle neljän vuoden. En voi vannoa, että muistikuvani onnettomuuspaikalta olisi aivan varmasti todellinen. Näkymä on voinut syöpyä mieleeni myös juuri tuosta lehtikuvasta, jos sitä on minulle lapsena lehdestä näytetty. Muistan kuitenkin, että minulle olisi kerrottu onnettomuudesta nimenomaan autossa, kun ohitimme tasoristeyksen. Toinen uutisen kautta ajoitettavissa oleva muistikuva on samalta kesältä. Muistan kuulleeni keittiön avoimesta ikkunasta pelottavan voimakkaan paloauton sireenin äänen. Tulipalo oli naapurustossa, kuitenkin sen verran kaukana, ettei minulla ollut mitään asiaa palopaikalle. Tulipaloon toi dramatiikkaa se, että siinä paloi vanhan ulkorakennuksen lisäksi linja-auto – tai paremminkin käytöstä poistetun linja-auton kori. Keittiönäkymän lisäksi minulla ei ole tapauksesta muuta kuvallista muistoa. Palopaikka sijaitsi lähistöllä olevan talon pihalla, jonne minua ei viety palon jälkiä katsomaan. Kolmaskin muistoni tuolta samalta 1960-luvun kesältä sai vahvistuksen vanhasta uutisesta. Muistan nimittäin tilanteen, jossa olin taatani auton kyydissä. Taata päätti ajaa uudelle, vielä työmaana olevalle tielle, vaikka väylällä oli varoitus- ja kieltomerkkejä. Jalonojalle oli tehty isohko tienoikaisu rautatien ylikulkusiltoineen. Uusi tie oli hieno nähdä, mutta se että taata rikkoi sääntöjä, tuntui kummalliselta. Tuon ajan lehtiuutinen antaa kuitenkin vapauttavan tiedon. Jutussa kerrotaan, että tienoikaisu oli melkein valmis – ja sitä sai ajaa omalla vastuulla! Tiedemiesten mukaan meillä ei juuri voi olla lapsuusmuistoja ennen kolmen vuoden ikää. Itsellänikin muisti näyttää pelaavan tuosta iästä lähtien.