Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Eurovaalikone Tulospalvelu

Mielipide: Harjavallan nimi tarkoittaa uhripaikkametsää

MIELIPIDE Jo vuodesta 1905 alkaen on Harjavallassa kerrottu vuonna 1429 nimillä Hariawalta, Harianwalta tunnetun paikannimen tulleen hyvin vanhasta germaanisesta miehennimestä Harja-walda. Tuollaisen selityksen keksivät aloittelevat kielitieteilijät, löydettyään germaanien mailta tuollaisen vanhan henkilönnimen. Esittäen, että kaukaisilta mailta on lainattu nimi Kokemäenjoen suun paikannimeksi. Mitään perustetta, motivaatiota tuon nimen ottamiselle paikan nimeen kukaan ei ole missään esittänyt. Pidän tuota selitystä satuna. Ei Harjavallassa ole edes vanhaa taloa, jossa on tuota henkilönnimeä. Missään Suomessa ei ole tuollaisia ’kaukolainoja’ paikannimissä. Tämä on sitä germaaniromantiikka, jonka ruotsinkielinen Ralf Saxén aloitti jo vuonna 1905. Ainoa perustelu on ollut, että nimet ovat samanlaisia. Ja perusteluna oli asiasta kirjoittavan viranomaisen tahto. Se riitti. Sitten tuota selitystä on toistettu tavattoman monissa kirjoituksissa. Kielentutkijoilla on kummallinen tiedekäytäntö. Kun joku on jonkin selityksen kirjoittanut 250 tai 114 vuotta sitten, he sitä vain toistavat. Osaamatta esittää mitään muuta. Mitä tiedettä sellainen tiede on? Heidän selityksissään löyhkää pahimmanlaatuinen laiskuus. Mistä Harjavalta sitten sai nimensä, kun se ei ole ’germaaninen laina’ henkilönnimestä? Nimelle Harjavalta löytyy tarkka selitys paikan historiasta, paikan maastosta ja toisen kotimaisen kielemme sanastoista. Pronssikaudella Kokemäenjoen suun alue oli skandinaavien asuttamaa. Pitkälle nykyaikaan asutus oli ruotsinkielistä. Suomenkielinen asutus on hyvin myöhäistä. Pronssikaudelta on peräisin ruotsinkielinen nimi Viasvuori (nyt Matinharju) Näyhälässä, Hiittenharjulla. Se on arkeologien osoittama pronssikautinen hauta- ja uhripaikka. Paikan nimeä Viasvuori eräs kielitohtori yritti – epävarmana - selittää suomen sanasta vihas, vitsas. Mutta Porin rannikollakin on Viasvesi ja siellä Hiittenmäellä (Hiittenahde) ja on pronssikautisia hauta- ja uhripaikkoja. Kun kielentutkijat eivät ole osanneet avata noita Vias-nimiä, niin kerron tässä, että nimissä on vanha ruotsinkielen sana vi tarkoittaen palvontapaikkaa, uhripaikkaa. Se on nimessä Visby Gotlannin alkuperäisenä nimenä. Ja on kaupungin ja linnan nimessä Viborg (Viipuri). Vias-paikannimissä loppuosa -as on suomenkielen adjektiiviluonteinen paikannimipääte. Ei sieltä ole menty hakemaan mitään ’vitsaksia’ kuten kotimaisia kieliämme kehnosti tuntevat kielentutkijat ovat esittäneet. On siis olemassa varmat tieteelliset näytöt pronssikautisesta ruotsinkielisestä asutuksesta paikalla ja heidän vi-palvontapaikoistaan. Mistä sitten tuli nimi Harjavalta? Selitän nimen seuraavasti. Ruotsin sanakirjoissa selitään sanan harg tarkoittavan skandinaavien sanastoissa uhripaikkaa, palvontapaikkaa, usein hautapaikoilla. Sellainen on tuo Viasvuori eli Matinharju. Tässä on siis tieteellisen varma selitys nimen alkuosalle Harja-. Sitten nimen osa -walta? Sillekin löytyy selitys skandinaavisesta sanastosta. Nykysaksassakin metsää tarkoittava sana wald, vald on skandinaavisissa paikannimissä Norjassa näkyvästi esiintyvät sana. Ei ole lainkaan ihmeteltävää, että pronssikautisen skandinaaviasukkaat paikalla käyttivät tuota sanaa metsässä olevan uhripaikkansa nimeen. Näistä yhteenveto. Nimi Harjavalta on kokonaan vanhaa ruotsinkieltä ja tarkoittaa uhripaikkametsää. Kun uhripaikka on laajassa metsässä, niin siitä pronssikautisten ruotsinkielisten kielenkäytössä annettiin seudulle paikannimi. Kylän ja sitten myöhemmin pitäjänkin nimeksi. Kysymys on siis tästä laajasta harjukankaasta, jonka nimenä on nyt Hiittenharju. Oikea vanha nimi oli Harjavallanvuori. Kun paikannimelle on perusteltu selitys paikan luonnosta tai ihmisen toiminnasta paikalle, niin ne selitykset ohittavat heti selitykset jostain kummallisesta henkilönnimestä paikannimen perusteena. Luonnon paikkoja ei tarvitse lainata mistään, ne ovat mitä ovat. Samoin ihmisen toiminnan aikaansaannokset, kuten nuo niin näkyvät hauta- ja uhrikiviröykkiöt. Harjavalta on pronssikaudelta peräisin oleva paikannimi. On näin kaikkein vanhimpia paikannimiä, mitä yleensä Suomesta voidaan osoittaa. Harjavalta on pronssikautinen, ruotsinkielinen paikannimi tarkoittaen uhrimetsää.