Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Retkiluistelija oppii tulkitsemaan jääkannen laulua – järvi osaa varoittaa vaarasta

Kevätauringon sulattamat lumet paljastavat retkiluistelijalle houkuttelevan jääkannen kulkea. Suosiotaan kasvattanut retkiluistelu tarjoaa upeita luontoelämyksiä jokamiehenoikeudella. Harrastus vaatii jonkin verran välineitä, mutta on silti edullista. Harrastus on myös melko turvallinen, kun tietää mitä tekee, kertoo Suomen retkiluistelijoiden harjavaltalainen kouluttaja Jouni Mäkelä . –Teräsjää kantaa jo viiden sentin vahvuisena luistelijan, Mäkelä sanoo ja kertoo, kuinka kausi alkaa helpoimmin pienillä järvillä. Harjavallan Latu ja Polun, joka on Suomen retkiluistelijoiden tavoin Suomen Ladun alajaosto, ensimmäiset yhteiset retkiluistelut tehtiinkin Kokemäen Piikajärvellä jo marraskuussa. Tuolloin ryhmän jakamat kuvat herättivät ihmetystä jään kantavuudesta. Jää muuttuu läpi talven. Virtaavan veden päälle jokijäälle ei voi enää suositella mentävän kuin korkeintaan hyvin paikalliset virtaukset tuntevan kanssa. Suurilla järvillä, kuten vaikkapa Kokemäen Sääksjärvellä kantava jää kestää huomattavasti pidempään. –Tietenkin järvilläkin on muistettava varoa virtapaikkoja, kuten jokien ja laskuojien suita sekä saarien välisiä kapeikkoja, suntteja. Viime viikonloppuna Mäkelä kävi perjantai-iltana katsomassa merijäätä Rauman edustalla. Röpelöinen jää kantoi, mutta ei ollut enää nautittavaa luisteltavaa. Lauantaina hän suuntasi sitten Jaana Mälkin ja Lasse Rantalan kanssa Kullaan Joutsijärvelle. –Paikalliset kalastajat tiesivät, että jäätä on vielä 60 sentin vahvuudelta. Tietenkään keväinen kohvajää ei ole yhtä lujaa kuin teräsjää. Retkiluistelijat tekevät havaintoja jään kunnosta. Esimerkiksi viime vuonna kun muualla alkoi luistelujäät olla mennyttä, oli Säkylän Pyhäjärvellä maan parhaat luistelukelit. Tieto välittyi ja Etelä-Suomesta luistelijoita virtasi Satakuntaan bussilasteittain. Retkiluistelijain jäseneksi pääseminen edellyttää koulutuksen läpikäymistä, jotta oppii tuntemaan lajin riskit ja pystyy myös nauttimaan siitä paitsi turvallisemmin, myös laajemmin. Laajemmalla nauttimisella Mäkelä tarkoittaa luontoelämystä, jonka luistelu avaa. Välttämätön jäänlukutaito kehittyy ja tuo harrastajalleen aivan uuden elementin talviluonnon tutkimiseen. Koulutuksessa opetellaan käyttämään muun muassa välttämätöntä jääsauvaa vahvuuden tunnustelemiseen. Jäähän sauvalla iskemällä koitetaan sen kantavuus. –Kun tavan oppii, tietää, kuinka kovasti iskemällä sauva saa mennä jään läpi niin, että se yhä kantaa luistelijan. Jään lukemisessa käytetään muitakin aisteja. Silmä kertoo paljon ja paljastaa esimerkiksi vaaralliset ojansuut. Jään laulu taas on aivan oma lukunsa. –Luistimen alla jää laulaa. "Lauluäänen" kohoaminen kertoo, että jää käy ohuemmaksi. Silloin luistelija tietää pysähtyä kokemaan jään kantavuutta, Jouni Mäkelä kuvaa. Jään tutkiminen tuo luontoihmisellekin uudia elämyksiä. Mäkelä kertoo, että moni meloja nauttii sen vuoksi retkiluistelusta. Meloen tuttu maisema avautuu luistimilla uudelleen. –Itse rullaluistelen kesäisin. Sillä tämä laji sopii minulle hyvin. Suomen retkiluistelijoilla on noin 3 000 jäsentä maan laajuisesti. Harrastajia on huomattavasti enemmän. Alueen kunnissa harrastajia on muutamia kymmeniä, mutta määrä kasvaa koko ajan Harrastuksen aloittamiseksi Jouni Mäkelä suosittelee kokeilemaan lajia jonkun konkarin seurassa. Sellaisia voi etsiä esimerkiksi paikallisista Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä. Jouni on toinen Satakunnan lajikouluttajista. –Myös Retkiluistelijoiden jäsenillä on riittävästi kokemusta vetää ryhmiä. Seuraavat kurssit järjestetään syksyllä tulevilla jäillä. Artikkelia korjattu, muutettu Palojärvi Piikajärveksi Retkiluistelijan varustukseen pitää aina kuulua: Jääsauva jään vahvuuden koettamiseen. Naskalit: Kuljetetaan käyttövalmiina kaulalla. Kaveri: Yksin luistelua ei suositella turvallisuussyistä. Vaihtovaatteet vedenpitävästi repussa: Reppu toimii kellukkeena veden varaan jouduttaessa. Eväät ja lämmintä juotavaa. Heitto- ja pelastusköysi: Heittoköyden toinen pää kiinnitetään repun lantiovyöhön. Lisäksi suositeltavia ovat polvisuojat ja kypärä, sekä varaluistin. Lähde: Luontoon.fi/retkiluistelu