Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Abiturientti Eetu Ellä muutti Nakkilasta Poriin, koska kaipasi irtiottoa kaikesta tutusta – Mikä saisi pienten paikkakuntien nuoret vielä joskus palaamaan?

Ilta hämärtää jo, kun Eetu Ellä palaa "kämpilleen" Porin Riihikedossa. Kaupungin valot loistavat tähtinä ikkunasta, kun Ellä jatkaa kaksiotaan täyttävien muuttolaatikoiden tyhjennystä. Purku sujuu verkkaan, sillä Ellä keskittyy tällä hetkellä elämässään lähinnä töihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Hän on Nakkilan lukion abiturientteja. Mikä sai nakkilalaisuuden lipunkantajan muuttamaan Poriin? Eetu Ellä on varsin tuttu nakkilalaisille, niin lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana kuin seurakuntanuorista. Seurakuntavaaleissa hän oli äänikuningas. Suuri nakkilalaisyleisö tuntee hänet ehkä parhaiten paikallisen supermarketin kassalta. –Kaikkihan apinan tuntee, mutta apina ei kaikkia, Ellä nauraa ja vakavoituu pohtimaan kysymystä. Ajolähtöä hänelle ei Nakkila aiheuttanut, vaan elämäntilanne. –Kaipasin irtiottoa kaikesta tutusta. Haluan keskittyä nyt töihin ja kirjoituksiin. Vuoden kuluttua menen armeijaan ja edessä on myös opiskelupaikan valinta. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu, Ellä ei ole vielä päättänyt. Kumpaakaan ei ole tarjolla Nakkilassa. Eetu Ellässä kiteytyy Nakkilan ja monen muun pienen paikkakunnan elinvoimaongelma. On selvää ja suotavaakin, että nuoret hankkivat koulutusta. Nakkilalaisten koulutusaste on noussut tasaisesti. Kun vielä vuonna 1996 puolet 16 vuotta täyttäneistä omasi vähintään toisen asteen tutkinnon, nyt heitä on jo noin 67 prosenttia. Käytännössä koulutustason nosto tarkoittaa opiskelemaan lähtöä pois. Kunnalle haaste on siinä, miten nuori saadaan palaamaan. Eetu Ellällä ei ole patenttiratkaisua. –Tässä elämäntilanteessa ajatukset eivät ole paluumuutossa. Nuori ei ajattele kotikuntaa itseisarvona. Koulu, työpaikka ja kenties ihmissuhteet ovat ratkaisevampia. Asuinkunnan nimellä ei ole niin merkitystä. Synnyinkunta Nakkila ei Ellälle ole. Hän on oikeastaan nyt paluumuuttaja, sillä Porissa syntynyt Ellä muutti Nakkilaan perheensä kanssa nelivuotiaana. Vanhemmat edustivat paluumuuttajia, suvulla on vanhat siteet Nakkilaan. Nakkila luottaa uudessa strategiassaan sujuvaan arkeen, perheen ja työelämän yhdistämiseen. Eetu Ellä pitää valintaa oikeana. On turha markkinoida pientä kuntaa nuorten bilepaikkana, kun se ei ole totta. –Pienen kunnan vahvuus ja samalla jonkun mielestä myös heikkous on se pienuus. Arki on sujuvaa ja nakkilalaiset muodostavat tiiviin yhteisön. Jokainen tuntee toisensa. Syntyy lujia suhteita. Yksi vahvoista siteistä on Nakkilan Nasta, jossa Ellä on pelannut jalkapalloa nelivuotiaasta. Vaikka muuton jälkeen osallistuminen harjoituksiin on vaikeampaa, seuran vaihtoon on kova kynnys. –Olen aina nastalainen. Tämän todistuksen perusteella Nakkilan kunnan valinta satsata harrastusmahdollisuuksiin on oikea. Myös hyvät perhepalvelut ja helppo asiointi houkuttelevat etenkin ruuhkavuosina. Mikä saisi Ellän palaamaan Nakkilaan? –Jos eteen tulisi kaksi vastaavaa vaihtoehtoa ja toinen niistä on Nakkila, valitsisin ilman muuta Nakkilan. Pidän sitä kotina. Noin 5 500 asukkaan Nakkila on onnistunut kääntämään viime vuosina muuttotappion muuttovoitoksi. Vaihtelu on kuitenkin suurta. Muuttovoittovuosia ovat olleet 15 viime vuonna 2007, 2008, 2010, 2015, 2017 ja 2018. Väki vähenee kuitenkin, sillä kunnassa syntyneiden määrä jää jatkuvasti kuolevia pienemmäksi. Alle 6 000 asukkaan Nakkilan väkiluku väheni vuonna 2001. Matala syntyvyys ja nuorten poismuutto nostaa nakkilalaisten keski-ikää. Alle 15-vuotiaita on kunnassa noin 16 prosenttia, kun heitä vielä vuonna 1991 oli 20 prosenttia. Yli 64-vuotiaiden osuus kuntalaisista kipusi yli 20 prosentin vuonna 2008. Nyt heitä on 27 prosenttia kuntalaisista. Koko Satakunnan väestökato oli ennakkotietojen mukaan viime vuonna historiallisen suuri. Tilanne johtuu etenkin vähäisestä syntyvyydestä.