Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

"Nyt jo on ongelma, mihin ohjata nuoria" – etsivät ja työpajat tavoittavat vuosittain lähes tuhat nuorta

Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori Tiia Laine sekä Satakunnan työpajojen aluekoordinaattori Johanna Syysmäki toivovat, että nuorten tilanteesta keskusteltaisiin erityisesti eduskuntavaalien alla. Taustalla kummittelee joukko muutoksia, kuten monet uudistukset, sekä huoli, miten ne vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. –Uudistuksista on keskusteltu paljon ja niihin tulee varautua paikallisesti, mutta emme tiedä vielä kokonaisvaltaisesti, miten ne vaikuttavat työpajatoimintaan. Etsivässä nuorisotyössä on jo nyt ongelma, mihin ohjata nuoria. Pienillä paikkakunnilla työpajat ovat ainoat matalan kynnyksen paikat. Laine ja Syysmäki eivät halua nähdä muutosta vain uhkana, vaan myös mahdollisuutena uudistamiseen. –Työpajojen vahvuus on nuoren kohtaaminen: Näemme monet nuoret neljänä päivänä viikossa, ja elämme heidän arjessaan mukana. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan panostaa olemassa oleviin ja toimiviin palveluihin. Erityisesti he muistuttavat, etteivät nuoret ole pelinappuloita. –Heillä ei pidä lähteä tekemään rahaa. Monet etsiville sekä työpajoille tulevista nuorista eivät luota viranomaisiin, eivätkä muihin ihmisiin. Siksi pitäisi vaalia sitä, että palveluja saisi matalalla kynnyksellä ja paikallisesti. Tilastojen perusteella nuoria on tavoitettu vuosittain vähintään neljännes kohderyhmästä. Vuonna 2017 etsivä nuorisotyö tavoitti Satakunnassa 697 nuorta. Yhteydenottoja oli kaikkiaan 1 043. Ulkopuolelle arvioidaan jääneen silti 2257–3757 nuorta. Viime vuonna etsivä nuorisotyö oli alustavien tietojen mukaan yhteydessä 890 nuoreen. –Ulkopuolelle jääneissä on nuoria, joista tieto ei ole lakisääteisesti kulkeutunut ilmoitusvelvolliselta viranomaiselta etsiville. Osasta on selvinnyt, että nuori on jo ehtinyt ohjautumaan johonkin palveluun, Tiia Laine kertoo. –Lisäksi syrjäseuduille muuttaa nuoria, jotka eivät ilmoittaudu esimerkiksi te-toimistoon. Jos he asuvat vanhempiensa luona, ei heillä ole taloudellisesti edes tarvetta hakea mihinkään. Laineen ja Syysmäen mukaan jakoa Satakunnassa tekee se, että maakunnassa on pari isoa kaupunkia, joissa on palveluja saatavilla, mutta vastaavasti myös jonoa. Pienet kunnat puolestaan tekevät keskenään yhteistyötä, mutta ongelmana on, että palvelut karkaavat. –Yhteistä Satakunnassa ja koko maassa on, että hyvinvoivien ja huonosti voivien nuorien välinen kuilu kasvaa. Niiden väliin ei asetu paljon nuoria. Iso osa nuorista on tavoitettu joko heidän omalla tai heidän läheistensä yhteydenotolla. Edellisvuonna suoralla yhteydenotolla nuoria tavoitettiin Satakunnassa 19,5 prosenttia, mikä oli maan keskiarvoa enemmän. Eniten yhteydenottoja tuli ammattiopistojen kautta, eli 23,24 prosenttia. Myös tuo luku on maan keskiarvoa, eli 19,68 prosenttia suurempi. Tavoitetuista satakuntalaisnuorista ohjattiin vuonna 2017 työpajoille kaikkiaan 16,07 prosenttia. Määrä on liki kuusi prosenttia valtakunnan keskiarvoa enemmän. Vuonna 2017 työpajoilla oli 810 nuorta, eli alle 29-vuotiasta. Johanna Syysmäen mukaan työpaja on monille pysähdyspaikka pohtia ja etsiä paikkaansa. –Käynti voi olla lyhytkin. Eteenpäin ohjaus on tehostunut, ja monessa työpajassa on mahdollisuus opintojen suorittamiseen työpajan sisällä Valo-valmennuksen kautta. Johanna Syysmäen mukaan yli 32 prosenttia nuorista siirtyi työpajoilta opiskelemaan. Työelämään päätyi 18 prosenttia ja muuhun ohjattuun toimenpiteeseen, kuten työkokeiluun lähes 20 prosenttia nuorista. "Työpajojen vahvuus on nuoren kohtaaminen: Näemme monet nuoret neljänä päivänä viikossa." Tiia Laine ja Johanna Syysmäki