Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Eurovaalikone Tulospalvelu

Mielipide: "Tulevat hoitajat, sähköasentajat ja kokit saavat vain pienen osan siitä lähiopetuksesta, jonka ylioppilastutkintoon valmistautuvat ikätoverit lukiossa saavat – Se on väärin"

MIELIPIDE Lukion pitkää matematiikkaa itse opiskellen kotona maanantaina. Keskiviikkona pari tuntia koululla ja iltapäivällä fysiikkaa kotona, sillä lähiopetusta ei järjestetä. Perjantaina itseopiskelua koko päivä, koska oppitunteja ei ole. Miltä tämä kuulostaisi? Onneksi edellä oleva ei ole totta. Paitsi, että osin on. Ammattikoulua käyville vähäinen lähiopetus on arkea. Opiskelijan viikossa voi olla useita päiviä, että opetusta koululla ei ole ollenkaan. Se aika on itseopiskelua, vaikka osa nuorista ei psykologienkaan mukaan ole siihen vielä kypsiä. Tulevat hoitajat, sähköasentajat ja kokit saavat vain pienen osan siitä lähiopetuksesta, jonka ylioppilastutkintoon valmistautuvat ikätoverit lukiossa saavat. Se on väärin. Nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Parhaillaan on menossa yhteishaku, jossa keväällä peruskoulunsa päättävät nuoret hakevat jatko-opintoihin. Monissa perheissä ratkaisua mietitään nyt lasten kanssa kiivaasti. Eikä suotta, sillä muutokset ovat erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olleet viime vuosina rajuja. Viimeisen kahden vuoden aikana tehdyt 200 miljoonan euron säästöt ovat katkaisseet kamelin selän. Se näkyy nyt ammattikoulujen lähiopetuksen vähentymisenä. Ammattikouluissa on myös siirrytty enemmän työelämässä oppimiseen, jossa on toki paljon hyvääkin. Ei kuitenkaan voi olla niin, että nuoria ohjataan työelämään ilman riittäviä perustaitoja. Lisäksi tulisi huomioida mitä työelämässä aidosti tehdään. Kuten eräs työni puolesta tapaamani opiskelija kertoi, ”on vaikeaa saada kokemusta kosmetologin ammattia varten ruokamarketin hyllytystehtävissä, mutta muutakaan ei ollut tarjolla”. Lisätty työelämäoppiminen vaikuttaa valitettavasti lähinnä tehtyjen leikkausten paikkailulta. Joka vuosi 15 prosenttia eli yli 5 000 nuorta jää vaille 2-asteen tutkintoa. Se on kova kohtalo, sillä pelkän peruskoulun varassa ei käytännössä kukaan työllisty. Valitettavasti 2-asteen tutkintoa vaille jääneet ovat valtaosin ammatillisen koulutuksen valinneita nuoria. Viime vuosien kehityskulku ei ennusta tilanteen osalta parempaa ja siksi kehityksen suuntaa tulisi nopeasti muuttaa. Muutos vaatii, että jokaiselle nuorelle taataan vähintään 2-asteen koulutus. Se onnistuu pidentämällä oppivelvollisuutta ja kasvattamalla oppilaitosten perusrahoitusta riittävän opetuksen ja opiskelijoiden tuen järjestämiseksi. Nyt kovilla olevalle henkilökunnalle pitää antaa mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Pidemmällä aikavälillä tämä maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena ja pienempinä syrjäytymisestä aiheutuneina kuluina. Erityisen tärkeää tämä on nuorille. Heillä on oikeus yhteishaun valinnastaan riippumatta saada tarvitsemansa opetus. Tällöin valinnat tulevasta opintopolusta ovat monissa perheissä paljon helpompia. Kirjoittaja on euralainen sosiaalidemokraattien kansanedustajaehdokas.