Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Kevättalven illat ovat pöllöjen aikaa – Huuhkajan kumea huhuilu jää ikuisesti mieleen

Kevään edetessä juuri nyt käsillä on parhaat ajat havainnoida pöllöjä niiden soidinhuhuilua kuunnellen. Illan hämärtyessä pöllöt aloittavat huhuilunsa jo ennen auringonlaskua. Huuhkajan kumea, kauas kantava kaksiosainen huhuilu kuuluu ehdottomasti pöllömaailman komeimpiin ääniin ja sitä pääsee kuulemaan nykyäänkin monin paikoin vaikka huuhkajakanta onkin vain murto osa 1990-luvun kannasta. Huuhkajan lisäksi onnekas voi kuulla monen muunkin pöllölajin soidinta, pienimmät pöllöt, varpus- ja helmipöllö ovat aktiivisesti äänessä sekä lehto- ja viirupöllöt kuuluttavat olemassa oloaan valitsemillaan reviireillä. Myös sarvipöllöt ovat aloittelemassa pesimäkauttaan ja huhuilevat hieman samaan tapaan kuin huuhkaja mutta ääni on vaimeampi ja yksiosainen. Myöhemmin keväällä sarvipöllöt ovat helposti havaittavissa niiden saalistaessa peltoaukeilla seuraillen ojanvarsia mahdollisen myyräsaaliin toivossa. Hyvällä onnella voi Kokemäellä tänä vuonna kuulla ja jopa nähdä meillä hyvin harvoin tavattavan lapinpöllön. Lapinpöllö tavattiin meillä viimeksi pesivänä vuonna 2008 Harjavallassa ja nyt odotetaan seuraavaa pesintää. Lapinpöllöpari on oleskellut Kokemäellä jo pidempään ja on hyvin ilmeistä, että ne myös pesivät. Lapinpöllö on ulkoiselta kooltaan suuri harmaa pöllö jonka saattaa sekoittaa viirupöllöön jos ei tunne pöllöjä kovin hyvin. Pöllöjen mahdollisia pesäpaikkoja kannattaa välttää sillä ne saattavat olla hyvinkin aggressiivisia tunkeilijoita kohtaan, varsinkin pesinnän ollessa poikasvaiheessa. Erityisesti lapinpöllö ja viirupöllö ovat hyökkääviä poikasten lähelle menevää kohtaan, viisas varoo ja välttää. Myös huuhkaja saattaa olla aggressiivinen ja sen suuresta koosta johtuen se on todella vaarallinen. Pienimmätkin pöllöt hyökkäilevät joskus ihmistä kohti niiden puolustaessa poikasiaan, esimerkiksi vain punatulkun kokoinen varpuspöllö voi yrittää häätää tunkeilijan pois poikastensa läheltä hyökkäämällä. Kotkien pesimäkausi on täydessä käynnissä ja niillä on pesässä jo munat. Jokaisen luonnossa kulkijan tulisi huomioida missä liikkuu ja välttää menemistä paikoille joissa tietää tai epäilee kotkien pesän olevan. Osa kotkista on hyvin arkoja ihmistä kohtaan eikä siedä häiriöitä, varsinkin munavaihe pesinässä on herkkä tuhoutumiselle jos emo joutuu jättämään pesän häiriöiden vuoksi. Korpit ja varikset käyttävät tilanteen hyväkseen ja ryövää munat jos kotka jättää munansa pesään sekä kylmä sää koituu munien kohtaloksi jos ne ovat pitkään pesässä sään armoilla. Kokemäellä pesivistä merikotkista toinen pari on yksi Suomen aikaisimpia pesinnän aloittajia. Viime vuonna se muni heti helmikuun puolivälin jälkeen sään ollessa todella talvinen ja sellaisissa olosuhteissa munat kylmettyvät nopeasti jos pesintää häiritään. Suomalaisia merikotkia tavataan talvisin paljon Ruotsissa suurten järvien alueella ja samaa käyttäytymismallia on Kokemäelläkin syntyneillä (kuoriutuneilla) merikotkilla. Kokemäkeläisiä merikotkia on tunnistettu ruotsalaisten havainnoijien toimesta kotkille laitettujen renkaiden ansiosta. Lintujen rengastus on yksi yleisin tutkimusmenetelmä jolla saadaan eri lintulajien elämästä tietoa. Rengastuksessa lintu saa yksilöidyn renkaan jalkaansa, ikään kuin henkilötunnuksen jonka avulla yksilöidyn linnun elämästä ja liikkeistä saadaan luotettavaa tietoa, kunhan se tavataan rengastuksen jälkeen. Erityisesti isommista linnuista kuten kotkista, haukoista ja kurjista saadaan paljon rengastuksen jälkeen tapaamistietoja. Osa tiedoista tulee kun rengastettu lintu löydetään kuolleena tai tavataan tilanteessa jossa sen rengas pystytään lukemaan. Kokemäellä rengastetuista linnuista on niin elävänä kuin kuolleena tavattuja yksilöitä ulkomailta saakka. Kurki joka rengastettiin kesällä 2017 tavattiin muuttoparvessa heti samana syksynä Espanjassa. Hiirihaukka joka sai pesäpoikasena renkaan jalkaansa viime kesänä, löytyi 1. maaliskuuta 2019 kuolleena Tanskasta. Samoin syksyllä Kokemäellä rengastettu suopöllö löytyi jonkun pedon tappamana Englannista helmikuun lopussa. Kalasääskistä on tullut lukukontakteja niin syys- kuin kevätmuutolta eri maista ja rengastuksen avulla on myös varmistettu erään sääksinaaraan siirtyminen Kokemäeltä, jossa se pesi 2012, pesiväksi Pomarkkuun, missä se tavattiin viisi vuotta myöhemmin. Ilman rengastusta tietomme linnuista olisi hyvin vajavainen, uskottiinhan aikanaan pääskystenkin talvehtivan järvien pohjassa. Mahdollisista pöllöjen pesinnöistä voi ilmoittaa Risto Vilenille ja päiväpetolinnuista allekirjoittaneelle.