Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Tulospalvelu

Mustakynän pakina: "Se on sitten vappuna valmis, sanovat – Ja taas on aihetta työn juhlaan"

Mä olen oikein tiheästi tuumaillut noita riippusillan rakentajia. Heti alkuun nostan kalliimpaa lippalakkia heille kaikille. Sitten vaihdan sen pipoon ja ryhdyn kunnioittavasti kirjoittamaan heistä päästä käsin vanhan Compaq-pöytäpönttöni kautta. Heti alkuun herätettiin vanhat Raition kyläyhdistyksen ihmiset ja sitten hommattiin rahaa ja koottiin sitten hyvä talkooporukka. Siihen joukkoon sopi myös rakentamisen ammattilaisia, Luojan kiitos! Ja viisasta on sakki kun jään päältä asenneltiin alapalkkeja. Piti vissiin olla luistimet jalassa, ei siitä muuten joka paikkaan olisi ehtinyt. On se niin pitkä silta. Ja hyvin älysivät, että talvella on silta tehtävä. Kesällä olisi ollut paljon hankalampaa veneestä mutta proomustakin, ja miehiä olisi ollut joessa enemmän kuin juhannuksena. Hyvä että jokijää on pitänyt ja pilkkijät ovat malttaneet olla kairaamatta reikiänsä siihen lähelle. Olisi pian rakennusmiehen puukko solahtanut jään alle äkempää kuin Takalan Reinon kolmekiloinen kuha toissa talvena. Siitä eivät muut nähneet vilaustakaan. Huoltokin on vissiin pelannut. Kuumaa kaffeeta ja just leivottua pullaa on piisannut näillä lottaperinteisillä rannoilla. Ja makkaraa on käristynyt rantanuotiolla. Rakovalkealla ei saa paistetuksi kuin nakkeja mutta on se yösydännä mukava laavunlämmitin. Kaikki on loppuun asti ajateltu. Ne samat rakkauslukotkin laitetaan takaisin ja pienempiä ihmisiä varten asennellaan turvaverkko kaiteeseen. On siinä hyvä sitten lapsosten tulla tutkimaan mistä heidänkin tekoideansa on alkunsa saanut. Kaide-elementtejä on tehty sisätiloissakin. Taas huomataan, että mikään ei ole niin viisas kuin insinööri. Eipä tulisi tämmöisellä pakinanpakertajalla mieleenkään ruveta tekemään sillankaide-elementtejä sisätiloissa. Yhden pienen kansipätkän värkkäsin paikan päällä laskuojani yli jotta pääsen oikosempaan vattupuskiini. Se on sitten vappuna valmis, sanovat. Ja taas on aihetta työn juhlaan, mutta ei kai työn eikä letkajenkan merkeissä vaan valssia tanssien. Sehän sujuu kuin itsestään riippusillalla, muistuttaa kaikella hämmästyksellään joutilasrajoitteisiin suhtautuva vinttikirjuri O. Peltonen