Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Puheenvuoro: Asun tyytyväisenä maalla – Euforiset tripit ovat kuitenkin jääneet kokematta

Maaseutumainen asuminen ja luonnonläheisyys ovat Ihmisen hyvinvoinnille tärkeitä. Tällaisen johtopäätöksen voi vetää Ghita Bodmanin lokakuussa julkaistusta sosiaalipolitiikan väitöstutkimuksesta, josta Maaseudun Tulevaisuus kertoi maanantaina. Lehden mukaan tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki haastatellut pitivät luonnonläheistä elämänmuotoa oman hyvinvointinsa kannalta tärkeänä. Taas tuli todistettua, kuinka tärkeä luonto ihmisille on. ”Olen ilmeisimmin tavallista huonompi maalainen, kun en saa erityisiä kiksejä metsässä liikkumisesta tai puiden halailusta.” Itsekin asun maaseudulla – ja viihdyn mainiosti, mutta mitään sellaista en ole luonnossa kokenut, mitä tutkimuksessa kävi ilmi, ja joka on hyvin tuttu asia monien ihmisten kertomuksista. Tutkija kertoo lehtijutussa, että haastatellut kertoivat osaavansa lähteä luontoon tuntiessaan väsymystä ja kuormitusta. Palatessaan he kokivat itsensä uusiksi ihmisiksi. Olen ilmeisimmin tavallista huonompi maalainen, kun en saa erityisiä kiksejä metsässä liikkumisesta tai puiden halailusta. En toki millään tavalla kaihda tai kammoa luontoa, mutta ei se minulle ihmeitä tekevä paratiisi ole. Sienimetsälläkin lähinnä rasittaa, kun maasto on epätasaista ja naamaan liimautuu hämähäkinseittejä. Jos tähän yhdistyvät vielä hirvikärpäset, olen kaukana uuden ihmisen kokemuksista. Väsymykseen minulla tehoaa parhaiten lepo. ”Toisin kuin moni muu, en etsi maaseudulta rauhaa tai hiljaisuutta.” Metsää mieluummin liikun kulttuuriympäristössä, jota toki myös maaseudulla on. Pihamaalla viihdyn paljon paremmin kuin metsässä. Toisin kuin moni muu, en etsi maaseudulta rauhaa tai hiljaisuutta. On ihan mukava, kun naapurit ovat liki ja junan ääni kuuluu pihalle, sopivalla säällä sisällekin. Onnellisuuskokemuksia on vaikea verrata. Omat puutteeni olen huomannut myös kuntoilussa ja saunassa. Ihmisethän kertovat auliisti, kuinka lenkillä tai saunassa tulee järisyttävä hyvän olon tunne. Itse en ole tätä kokenut. Tuntemukset ovat rajoittuneet lähinnä hikoiluun, raukeuteen ja väsymykseen. ”Tai sitten olen vain tavallista huonompi maalainen, joka sopisi paremmin kaupunkilaiseläjäksi.” Olisiko tässä kyse erilaisuudesta onnellisuushormonien tuotannossa? Ehkä tyytyväisyyshormonitasoni on sen verran korkea, että jään ilman suurimpia euforisia trippejä. Tai sitten olen vain tavallista huonompi maalainen, joka sopisi paremmin kaupunkilaiseläjäksi. Yhtä kaikki: olen onnellinen maaseudun asukas, tosin eri syistä kuin moni muu.