Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Silja Paavola: Liian pieni henkilöstömäärä lisää väkivallan uhkaa vammaistyössä

MIELIPIDE Vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. SuPerin uuden selvityksen mukaan kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Jos työntekijällä ei ole lääkehoidon koulutusta, hän ei missään nimessä saa osallistua lääkehoidon toteuttamiseen. Henkinen kuormittuminen on kasvanut vammaistyössä viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle ovat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne. Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas. Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta yli neljännes vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää. Tukitöitä tekevää henkilökuntaa, kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä, on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoito- ja ohjaustyön lisäksi esimerkiksi siivoamista ja pyykinpesua. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa. Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Osallisuutta edistävää toimintaa ei ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi. Parasta vammaistyössä ovat ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia. Kirjoittaja on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja.