Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Mielipide: ”Jos meidän äänestäjien äänillä ei ole mitään merkitystä, eroan seurakuntakeskukseen tuhlattujen eurojen vuoksi kirkosta”

MIELIPIDE Kokemäen seurakunnan talousarviokokous 16. joulukuuta oli outo näytelmä. Puheenjohtaja paukutti niin nopeasti nuijaa pöytään: ”Ei kannatettu”, ettei esimerkiksi kukaan ehtinyt suutaan avata kannattaakseen insinööri Paavo Valtasen talousarvioehdotusta. Maanviljelijä Hannu Heikola kannatti kirkkoneuvoston esitystä, että 20 000 euroa käytettäisiin kellotapulin saumauksiin, kun Paavo Valtanen esitti, että kirkon saumauksiin käytettäisiin 50 000 euroa. Onko Hannu Heikolalle ja kirkkoneuvostolle kellotapuli tärkeämpi kuin koko kirkko? Miten Heikola ja kirkkoneuvosto voivat noin ajatella? Muut asiat kohdassa Hannu Heikola haukkui sekä Paavo Valtasen, joka edustaa ryhmää Seurakunnan parhaaksi, että kirkkoherra Hannu Tomperin , joka hänen mielestään ei ole tehtäviensä tasalla, eikä huolehdi seurakunnan taloudesta. Kirkkoherran tehtävät on moneen kertaan kerrottu meille seurakuntalaisille Sydän-Satakunta -lehdessä, eikä hänen tehtäviinsä kuulu seurakunnan talousasioiden hoito. Eikö tämä asia mahdu Hannu Heikolan aivoihin? Onko Jumala antanut Yhteisellä tiellä kulkevalle Heikolalle määräysvallan, miten kirkkovaltuustoon valitut jäsenet jaetaan vaaleissa saatujen äänien perusteella eri toimikuntiin? Onko hän myös saanut valtuudet määrätä, että esimerkiksi insinööri Paavo Valtasta, joka sai vaaleissa Seurakunnan parhaaksi -ryhmässä 44 ääntä ei valita mihinkään päättäviin seurakunnan elimiin? Miten on mahdollista, että kirkkoneuvostoon on Yhteisellä tiellä kulkijoista päässyt kolme vähemmän ääniä saaneita jäseniä kuin Seurakunnan parhaaksi -ryhmän Paavo Valtanen, ääniä 44 tai Sirpa Hahka-Reikko, 22 ääntä? He saivat vaaleissa yhteensä 66 ääntä. Eikö koulutus merkitse Kokemäellä mitään? Yksi Kokemäen seurakunnan jäsen kysyi Sydän-Satakunnassa 5. joulukuuta, että mihin seurakuntakeskusta tarvitaan, kun yhtään hautausta tai muita juhlia ei ole jäänyt pitämättä, kun seurakuntakeskus on ollut suljettuna”? Hannu Heikola sanoi, että ”kirkkovaltuuston rakentajilla on yhteensä sadan vuoden kokemus ja se on oma”. Muita tiloja joudutaan myös korjaamaan käyttötarkoitukseen jos hankitaan tilaa jostain muualta. Ne muualta hankitut tilat maksavat murto-osan tuon seurakuntakeskuksen saneerauksesta. Onko kirkkovaltuuston rakennusammattilaisilla tietoa tunnistaa kaikki ne homeitiöt ja mikrobit, joita seurakuntakeskukseen on pesiytynyt kymmenien vuosien aikana? Heikola mainitsi myös, että Kokemäen seurakuntaan on ollut varaa hankkia uudet urut. Kokemäen kirkon urut on vihitty 28. toukokuuta 1989, yli 30 vuotta sitten. Silloin täällä oli seurakunnan kirkollisveron maksajia enemmän kuin nyt. Esimerkiksi osakeyhtiö ja kommandiittiyhtiö maksoivat yli 100 000 markan jälkiverosta 1 750 markkaa kirkollisveroa. Maksajia, myös yrityksiä, on nyt paljon vähemmän kuin silloin. Nyt on nimetty talousryhmä, joka ryhtyy pohtimaan seurakunnan taloutta, jota tuomiokapituli on vaatinut. Ryhmään on valittu henkilö, joka ei ole edes kirkkovaltuuston jäsen. Siellä ei ole yhtään Seurakunnan parhaaksi -ryhmän edustajaa. Seurakunnan parhaaksi äänestäjiä oli viime vaaleissa 99. Jos meidän äänestäjien äänillä ei ole mitään merkitystä, eroan seurakuntakeskukseen tuhlattujen eurojen vuoksi kirkosta, tämän vuoden aikana. Teen sen julkiseksi koko Suomessa. Kokemäellä olen oppinut, miten härskiä, ahneus ja vallanhimo ovat, ja mitä se maksaa Kokemäen seurakunnalle. Minun jumalasuhteeseeni se ei mitään vaikuta. Juttua muokattu 2.1.2020 kello 8.10. Korjattu tekstissä mainittu 100 000 markan tulo jälkiveroksi.