Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

SPR:n Harjavallan osasto perustettiin 70 vuotta sitten ja selitystä sille etsitään sodan jälkeisestä ajasta – osasto juhlii tammikuussa, jolloin järjestettävää konserttia tähdittää paikkakunnalta kotoisin oleva nuori laulaja

Paljon on vettä virrannut Kokemäenjoessa sen jälkeen, kun lokakuisena päivänä vuonna 1950 Harjavaltaan päätettiin perustaa Suomen Punaisen Ristin paikallisosasto. Sen sijaan jälkipolville jäänee epäselväksi se, mikä tuolloin laittoi osaston perustamishankkeen alulleen. Vastausta lienee helppo etsiä ajankohdasta, olihan Suomi selvinnyt sodasta vasta vähän aikaa sitten. – Alusta näkyy, että toiminta on lähtenyt ihmisten auttamisesta. Sodanjälkeiseen aikaan oli paljon pulaa ja täälläkin jaettiin Amerikan paketteja. Lisäksi äideille ja leskille järjestettiin virkistysleirejä, ja myös lapsia lähetettiin leireille, kertovat SPR:n Harjavallan osaston hallituksen jäsenet Sirkka Alamäki ja Matti Salo . Alamäki on tullut tunnetuksi ensiapukouluttajana. Hän aloitti työn vuonna 1968 ja jatkoi sitä eläkeikäänsä asti. – Olin vastavalmistunut terveydenhoitaja ja silloin läänistä toivottiin, että joka kunnasta joku lähtisi ensiapukouluttajaksi. Minä menin koulutukseen. Myös Salo on ollut pitkään mukana SPR:n toiminnassa. Hän muistelee osallistuneensa Alamäen kurssille vuonna 1973. – Tämä on vähän sellaista, että kun antaa pikkusormen…, Salo naurahtaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Harjavallan osasto on aina ollut melko aktiivinen. Jo sen alkutaipaleella osasto alkoi suunnitella sekä kotisairaanhoito- että ensiapukursseja. Vuosien varrella monille tutuksi lienee tullut myös ensiapuryhmä, joka on päivystänyt erilaisissa tapahtumissa. Suurimmaksi työllistäjäksi Salo nimeää Harjavallan markkinat. – Ensiapuryhmä haluttaisiin pitää edelleen tarjonnassa. Tällä viikolla alkoi uusi päivystäjäkoulutus. Lisäksi ensi viikolla kokeilemme ystävätoiminnan etäkurssia, luettelee osaston puheenjohtaja Eeva Heikkinen-Kemppinen . 70-vuotisjuhlallisuudet puolestaan ovat vuorossa ensi tammikuussa. Tuolloin Harjavalta-salissa järjestettävässä juhlavuoden konsertissa esiintyy Katri Ylander . Harjavallassa toivotaan myös, että tulevaisuudessa paikkakunnalla nähtäisiin taas SPR:n lasten kerhoja. – Harjavallassa lasten ensiapuryhmät olivat aikanaan Suomen parhaita. Ne pärjäsivät kisoissakin. Ensiaputaidot eivät ole tarpeettomia, mutta lasten kerhot tarvitsisivat uusia vetäjiä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tällä hetkellä SPR:n Harjavallan osastoon kuuluu noin 200 jäsentä. Vanhoista pöytäkirjoista käy ilmi, että parhaimmillaan jäseniä on ollut jopa yli 600. – Tämä on silloin ollut pieni kylä, mutta jäseniä niin paljon. SPR:n toiminnan keskiössä on ollut aina auttaminen. Huomattavaa on, että alkuaikoina jokaisessa Harjavallan kylässä oli oma SPR:n päällikkö. Avuntarpeen ei uskota vähenevän tulevaisuudessakaan – päinvastoin. – Fyysisen läsnäolon tarve kasvaa. Etäystävä ei tule ikinä korvaamaan nenäkkäin puhumista. Yhteen lähivuosien suurimmista auttamisoperaatioista otettiin osaa myös Harjavallassa, kun vuonna 2015 paikkakunnalle saapui turvapaikanhakijoita. Tosin siinä puhuttiin niin isosta asiasta, että lopulta paikallisosaston rooli oli pienempi. – Olimme auttamassa ja yritimme rekrytoida ystäviä, mutta SPR:n Satakunnan piiri tuli Satalinnaan ja rakensi sinne vastaanottokeskuksen. Enemmän osastoa työllisti tänne sijoitettu kiintiöpakolaisperhe. Oli kuitenkin huonoa pakolaispolitiikkaa, että perheitä tuli vain yksi. Se oli perheelle raskasta, eikä se viihtynyt täällä, vaan halusi sinne, missä on maanmiehiä. Paikallisosaston alkuaikoina se sai taloudellista tukea harjavaltalaisilta tehtailta sekä kunnalta. Sittemmin SPR:n Harjavallan osasto on kerännyt varoja itse monilla tavoilla aina arpojen myynnistä käsitöiden tekemiseen. Myös Nälkäpäiväkeräys on toiminut hyvin. Keräyksestä ei kuitenkaan kerry tuloja osastolle, vaan tuotto menee sellaisenaan katastrofirahastolle. – Nyt keräys meni yllättävän hyvin koronasta huolimatta. Kun vanhoja papereita katsoo, on keräyksen tuotto ollut aina noin 20 000 markan luokkaa ja nykyisin 3 000 – 3 500 euroa, Matti Salo kertoo. Monet muistanevat myös Satalinnan kanttiinin, joka oli aikanaan SPR:n toimintaa. Se aloitti toimintansa 1960-luvulla ja lopetti vuonna 1987. Kanttiinissa työskenteli aikanaan palkattua henkilökuntaa, Sirkka Alamäki kertoo. – Naistoimikunta perustettiin Harjavaltaan heti. Se toimi vuoteen 2017 saakka. Se loppui, kun jäsenet ikääntyivät ja lopulta heitä oli enää viisi. Naistoimikunnalla oli myös Brasiliassa kummipoika, jonka auttaminen loppui kun hän pääsi ylioppilaaksi. Verenluovutusta Harjavallassa on harrastettu vuodesta 1954 lähtien. Ystävätoiminta puolestaan alkoi vuonna 1971. Omaishoitajille Alamäki on pitänyt ryhmää vuodesta 1985. – Sille on tarvetta, koska omaishoitajia on paljon. Ongelma on saada heidät lähtemään kotoa tunniksi tai kahdeksi. Siksi olemme järjestäneet heille retkiä ja joulujuhlia.