Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Hartauskirjoitus: Kun parhaat omenat ovat puun korkeimmilla oksilla

Loppukesä on hauska vuodenaika. On palkitsevaa, kun saa kerätä talteen sekä itse kasvattamaansa satoa että villinä kasvavia herkkuja. Omenapuut notkuvat, herneitä saa napsia kasvimaalta ja tienvierustalla ovat pensaat vadelmia punaisenaan. Nautimme jokamiehenoikeuksista ja metsissä riittää ilmaista ja terveellistä syötävää. Yhtäkkiä eteen tulee harmillisia haasteita. Herneissä on matoja ja parhaimman näköiset omenat killuvat puussa niin korkealla, ettei niitä saa sieltä alas. Mustikoita kerätessä sekaan tulee raakoja puolukoita ja valtaosa kantarelliksi luulluista keltaisista pilkahduksista onkin kellastuneita koivunlehtiä. Hauskempaa olisi, jos saisi napsia suoraan parhaat päältä, eikä missään olisi mitään vikaa. Sunnuntaina on kirkkokalenterissa aiheena itsensä tutkiminen. Pyhän evankeliumitekstissä kerrotaan erään miehen kahdesta pojasta, jotka isä komensi töihin viinitarhalle. Pojista toinen sanoi, ettei halua mennä, mutta meni sitten kuitenkin. Toinen poika vastasi heti menevänsä, mutta ei oikeasti mennyt. Jeesus kyselee kuulijoiltaan, kumpi toimi oikein ja yksimielinen vastaus oli, että oikein toimi poika, joka ei halunnut mennä, mutta silti meni. Meidän pitäisi kysellä itseltämme samanlaisia kysymyksiä. Tuleeko useammin luvattua turhia vai vastahakoisuudesta huolimatta tehtyä pyydetyt asiat? Entä kuinka usein tulee arvioitua toisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä enemmän kuin omia? Oikein tekeminen ei ole aina kivaa. Se vaatii usein sitä, että joutuu kuuntelemaan muiden määräyksiä ja neuvoja eikä parasta lopputulosta saavuteta helpolla. Itsekäs ihminen toimii väärin, kun yrittää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja kuvittelee voivansa omin neuvoin täyttää Jumalan tahdon. Joudumme ponnistelemaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Parhaat omenat saadakseen pitää kiivetä puuhun, ravistella sitä, hakea tikapuut tai mitä nyt keksiikään. Kantarellien löytämiseen vaaditaan kärsivällisyyttä kierrellä ja hyväksyä se, että kaikki keltainen ei ole sitä, mitä etsimme. Myöskään Jumalan valtakuntaa emme saavuta sormia napsauttamalla, vaan kristityn elämään kuuluu valintojen tekeminen. Tärkeää on kuunnella Jumalan ääntä ja sen valossa tutkia itseään. Parhaan sadon elämäämme saamme Jumalan avulla. Kirjoittaja on Kokemäen seurakunnan seurakuntapastori.