Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Maatalous ei lopu, eikä nälkä yllätä kasvisruokailulla – ”Eläinten syöminen tuottaa paljon vaiettuja ja keskustelussa melkein kiellettyjä sydäntä särkeviä asioita”, kirjoittaja sanoo

MIELIPIDE Ilmastonmuutos on nostanut kaiken lihansyönnin niin sanotulle pahislistalle. Lihan syömisestä luopuminen on hyväksi paitsi ilmastolle, myös ihmisten terveydelle, ja ennen kaikkea eläinten kärsimyshistorian loppumiselle. Kasvisruokaan siirtymisellä pystytään myös ruokkimaan suurempi väestömäärä kuin kierrättämällä kasvikset huonolla hyötysuhteella eläinten lihaksi. Vegaaniliiton nettisivuilta löytyy perusteellista tietoa lihan syönnin kannattamattomuudesta ja ekologisesta haitallisuudesta, sekä kasvisruokien koostamisesta. Moni luulee kasvisruokaa pelkäksi salaatiksi tai tomaatiksi. Kuitenkin useamman lautaselta löytyy jo nyt perunoita, porkkanoita, lanttuja, kaaleja, herneitä, kotimaisia viljoja ja siemeniä, papuja ja linssejä monien vihannesten ja hedelmien sekä marjojen lisäksi. Kotoperäisiä kasviksia on paljon, ja tuontitavarana on paljon lisää. Juomammekin ovat kasvisperäisiä; mehut, kahvit, teet, oluet, kai viinatkin. Kasvisruoka on hyvää ja täyttävää, mutta ei vaikeaa, kun sen tekemiseen paneutuu. Nykyään on runsaasti saatavilla kasviskeittokirjoja, ja netistä löytää helposti ohjeet niin halutessaan. Kasvisruoka ei ole herkkää pilaantumaan, ja varsinkin raaka-aineet säilyvät pidempään kuin lihat. Kuivia proteiinilähteitä, herneitä, papuja, linssejä, soijarouheita ynnä muuta voi hankkia varastoonsa pidempääkin käyttöä ajatellen, ja monen ruokalajin perusaineet ovat näin aina kotona. Kasvisruoka on myös edullista, ja lähiruoan ostaminen on helppoa. Suomessakin viljeltävästä härkäpavusta ja kaurasta on jo kehitelty vaikka mitä puolivalmiita ja valmiita ruokaihanuuksia, nyhtökauraa, härkistä, kauramaitoa, kaurajogurttia ja kauravälipaloja. Muitakin kasvisherkkuja voi Suomessa syntyä, kunhan ihmiset innostuvat. Kasvissyönnin sanotaan olevan terveellistä. Oma ruokavalioni on ollut lihatonta ja kalatonta jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, eikä korkeasta iästäni huolimatta ”lääkekaapistani” löydy kuin parasta ennen päivän ohittanut särkylääke- ja kyypakkaus, avaamattomia molemmat. Kasvisruoasta saamme kaiken muun tarvittavan, paitsi B12-vitamiinia. Eläinten syöminen tuottaa paljon vaiettuja ja keskustelussa melkein kiellettyjä sydäntä särkeviä asioita. Eläinten kärsimyksistä puhutaan jonkun verran Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja vastaavien toimesta, mutta vähemmän puhutaan teurastajien ja muiden kyseisen alan työntekijöiden syvimmistä tunnoista. Härkäpavun käsittely on varmasti paljon inhimillisempää kaikissa tuotannon vaiheissa kuin eläinten tappaminen tai teurasautoon ajaminen. Pääsiäisenä, kun tätä kirjoitan, moni muistelee yhden ihmisen vanhaa kärsimyshistoriaa, ja taas ensi vuonna uudelleen. Minä ajattelen vuoden kaikkina päivinä hyväksi käyttämiämme miljoonia possuja, nautoja, lampaita ja kanoja. Heidän kärsimyshistorialleen voimme panna pisteen, ja auttaa samalla maapalloamme ja itseämme tervehtymään. Moni varmasti kimpaantuu mielipiteestäni, mutta siitä voi myös avautua mahdollisuus ajatella asiat uudestaan.