Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Nakkilan muistokiven viisi vapaussoturia

LUKIJALTA Nakkilan hautausmaalla paljastettiin jo 28. syyskuuta 1918 kolmen vapaussodassa kaatuneen miehen muistomerkki Laki maan turva . Graniittipaateen lisättiin myöhemmin kahden nakkilalaisen niin sanotun heimosoturin nimet: Kalle Nikki ja P. Uusi-Jaakkola. Kaikki viisi miestä olivat ottaneet osaa valkoisen armeijan sotatoimiin keväällä 1918. Kuten Sydän-Satakunta 20.8. kirjoitti, 25-vuotias ruhadelainen Nikki kaatui 21. helmikuuta 1919 Alūksnessa, silloisessa Marienburgissa, Pohjan Poikien uhkarohkealla retkellä kauas Latvian puolelle. Samassa taistelussa haavoittui mm. Niilo Kares Nakkilan Pyssykankaalta. Myöskään 20-vuotias leistiläläinen Paul Uusi-Jaakkola ei kuollut Suomen sisällissodassa eikä Suomen alueella vaan menehtyi tai katosi Venäjän puolella Vienan-Karjalan Luusalmella 8. syyskuuta 1918 niin sanotun Kuisman retkikunnan jäsenenä. Muistomerkin paljastustilaisuutta seuranneessa juhlassa jaettiin 24:lle "vapaustaisteluun osaa ottaneelle" kunniamerkki, joka oli "kultainen, kellon vitjoista kannettava kiväärin kuula". Uusi-Jaakkola sai huomionosoituksen poissaolevana. Tieto Vienan tapahtumista ei ollut ilmeisesti vielä kiirinyt Nakkilaan. Suojeluskunta sai vasta kesällä 1939 Siimon Uusi-Jaakkolan suostumuksen poikansa nimen kaivertamiseen kivipaateen. Tämä 21 vuoden viive saattoi johtua paikkakunnalla liikkuneista huhuista, että mies olisi siirtynyt Amerikkaan. Keitä olivat kolme muuta vainajaa, joiden omaisille jaettiin edellä mainitussa juhlassa tuo kultainen luoti? Jo 31. tammikuuta 1918 eli muutama päivä punakapinan alkamisen jälkeen kuoli Kankaanpään sairaalassa vahingonlaukauksen aiheuttamaan haavaan Eurajoella kirjoilla ollut mutta Nakkilassa työnsä takia asunut Väinö Johannes Sundell . Samana päivänä 2. helmikuuta kuin Kirkonmäen taloihin majoittuneet venäläiset sotilaat poistuivat Nakkilasta, he ampuivat Masiassa, joitakin satoja metrejä rautatieasemalta, Nakkilan Suojelusvartion (suojeluskunnan alkuperäinen nimi) aluepäällikön, luutnantti Gustav A. Söderlundin . Tämä iisalmelaissyntyinen sotilas oli palaamassa asunnolleen Kiikoisista, jonne hän oli mennyt johtaakseen Kauvatsan Yttilän taloihin pesiytyneen venäläisjoukon riisumista aseista. Operaatio oli kuitenkin peruuntunut tehtävään nimettyjen miesten jäädessä joksikin aikaa Laviaan. Ainoa Suomen sisällissodassa varsinaisessa taistelutilanteessa surmansa saanut nakkilalainen Valkoisen armeijan sotilas oli Yrjö Huovari Leistilästä. Hän kaatui 29-vuotiaana ryhmänjohtajana Pomarkussa 25. helmikuuta 1918. Vuosikymmeniä myöhemmin on muutaman kymmenen metrin päähän edellä mainitusta valkoisten kivestä pystytetty punagraniittinen muistomerkki, jonka paasiin on hakattu paljon nimiä. Ne kaikki kuuluivat Suomessa kuolleille ihmisille. Nakkilalaisista punaisista uhreista melko tarkkaan puolet menehtyi sisällissodan traagisissa jälkimainingeissa taistelujen jo tauottua: 62 kuoli vankileireillä ja kolme leirillä saatuun sairauteen. "Kirkon vaiheille" jäi laskujeni mukaan 54 punaorpoa. Nuoren valtion murhenäytelmän tilastot ovat Nakkilankin osalta hyytäviä. Kirjoittaja on Nakkilasta.