Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Mielipide: Kokemäki pärjää ilman tukkuvesiyhtiötä – Hanke olisi kaadettava järvien säilyttämiseksi

MIELIPIDE Pitkäjärvemme säilyttämiseksi, olisi korkea aika ryhtyä puuhaamaan konkreettisia toimenpiteitä vuosikymmeniä jatkuneen vedenpinnan laskun pysäyttämiseksi ja järven ennallistamiseksi. Syksyllä 2018 järven vesitilanne puhutti ihmisiä hetken aikaa muun muassa siksi, että yleiseen tietoon tuli Kuninkaanmännyn tukkuvesiyhtiön perustaminen ja siihen liittyvät jo pidempään kestäneet pohjaveden koepumppaukset suunnitteilla olevan vedenottamon rakentamiseksi ja veden johtamiseksi Euran, Laitilan ja Rauman suuntiin. Pienen osansa tuosta vedestä saisi myös Kokemäki, joka oman vesiyhtiönsä kautta on kyseisen tukkuvesiyhtiön vähemmistöosakas. Pitkäjärven jo kauan jatkuneen pinnan alenemisen selkeä syy lienee sen toisessa päässä sijaitseville suoalueille tehdyt ojitukset, jotka ohjaavat taivaalta tulevat sadevedet nopeasti ojia myöden Kokemäenjokeen. Kun tähän tilanteeseen lisättäisiin valtaisa pohjaveden pois pumppaaminen, on sangen ymmärrettävää, että järven tilanne tulisi entisestään huononemaan. Samat pelot ja arviot koskevat myös naapurissa sijaitsevien Ilmijärven ja Köyliönjärven tilanteita. Satakunnan Kansassa 5. syyskuuta julkaisussa artikkelissa todetaan kyseisen vedenottohankkeen olevan vastatuulessa useammastakin syystä – ja hyvä niin. Istuin itse Kokemäen Vesihuolto Oy:n hallituksessa, kun tukkuvesiyhtiön osakkaaksi liittymisestä päätettiin. Hallitus sai tuolloin kuulla, että yhtiö perustetaan joka tapauksessa, on Kokemäki siinä mukana tai ei ja siksi liittyminen olisi oman vedensaantimme näkökulmasta pelkästään etu. Tuolloin ei vielä puhuttu kuutioista eikä mahdollisista ympäristövaikutuksista, joihin tuli herättyä vasta jonkin verran myöhemmin. Kokemäen vedensaannin suhteen täällä tullaan pärjäämään varsin hyvin ilman tukkuvesiyhtiötä, sillä johdetaanhan meiltä tälläkin hetkellä vettä Pirkanmaan suuntaan. Kyseisten järvien säilyttämisen näkökulmasta puolestaan hanke olisi kaadettava alkuunsa, vaikka niin sanotut asiantuntijat haittavaikutuksia vähätteleväkin ja vaikka vesilaki hankeen mahdollistaakin. Kirjoittaja on Peipohjasta.