Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Verotiedot

Kirsi Hallenberg nauttii työstään lehdenjakajana, mutta vuosien varrelle on osunut myös ikäviä sattumia: ”Mies oli autotallin kulman takana piilossa – tuli olo, että olettiko hän minun menevän kävellen ohi”

Runsaat neljä vuotta sitten silloinen Kokemäen kirjakauppias Kirsi Hallenberg suunnitteli vain hankkivansa lisäansiota jakamalla sanomalehtiä. Hänelle oli mieluisa yllätys, kun työ vaikuttikin sellaiselta, mitä voisi tehdä pidempään. – Minähän tykkään tästä työstä. Minusta ei ehkä saa sitä vaikutelmaa, mutta olen enemmän erakkoihminen. Viihdyn hyvin täällä, ja myös muu porukka on samanhenkistä. Täytyy olla tietyn tyyppinen, että täällä pärjää tai jaksaa olla. Kyllähän täällä kokeilijoita käy, mutta osa lähtee parin yön jälkeen pois, hän kertoo. Tällä hetkellä huolena on, että Kiinteistö Oy Harjavallan virastotalon tiloissa oleva jakohuone jää pois. Kiinteistöyhtiön konkurssi tarkoittaa, että talo tyhjenee. Uutta jakohuonetta ei ole vielä tiedossa. – Poistumme sieltä tämän vuoden puolella. Sinne ei tule enää lämmintä vettä, eikä lämpö ole päällä. Nykyisin Kirsi Hallenberg työskentelee päivätyönään avustajana. Hänen mukaansa kaksi työtä on ollut helppo yhdistää. – Ne pystyy helposti sovittamaan yhteen. Avustettavani on aivan ihana ihminen. Hänen kanssaan pystyy sopimaan kaiken. Toki sovittelua tarvitaan myös perheen kanssa. Lapsista nuorin aloitti tänä syksynä koulun, kaksi muuta ovat jo vanhempia. – Mies tekee päivätyötä, ja pääsääntöisesti vie nuorimmaisen kouluun. Sitten lapsi menee iltapäivähoitoon, josta minä tai mies hakee hänet. Se helpottaa, kun toinen tekee päivätyötä – se ei onnistuisi koskaan, että myös toinen tekisi vuorotyötä. Puoli kolmen aikaan yöllä Harjavallan kaduilla saa liikkua melko rauhassa. Aina ei niin ole. – Jos jaot venyvät, liikkeellä on myös töihin lähteviä. Satakunnan alueella tuotteet tulee olla toimitettu puoli seitsemään mennessä. Toisinaan aamuyöllä liikkeellä olevat ihmiset tietävät myös hauskoja kohtaamisia. – Vuonna 2016 oli tosi lämmin kesä, ja tosi moni tuli kysymään kyytiä, eivätkä he millään meinanneet ymmärtää, että olen töissä. Kukaan ei kuitenkaan ollut mitenkään aggressiivinen, vaan kaikki lopulta ymmärsivät asian. Vaan onpa Kirsi Hallenbergin työuralle mahtunut ikäviäkin sattumia. Hän laskee soittaneensa Harjavallassa työskennellessään kolmesti hälytyskeskukseen, ja kerran kohdanneensa orastavasti uhkaavan tilanteen. – Taloon tullessani ajoin toista piiriä, ja siellä oli yksi ihmeellinen tapaus. Siellä oli ihminen liikkeellä kävellen, ja kun hän näki minun ajavan kerrostalon pihaan, näin miehen kääntyvän ympäri ja jäävän tuijottamaan tien päähän. Kun menin rappuihin, hän hävisi johonkin, Hallenberg kertaa. – Kun hyppäsin autoon ja lähdin seuraavalle kerrostalolle, mies oli autotallin kulman takana piilossa. Tuli olo, että olettiko hän minun menevän kävellen ohi. Muuta ei ole ollut. Ensimmäisen kerran hän joutui soittamaan hälytyskeskukseen, kun Hallenbergin piiriin kuuluneelle Harjavallan R-kioskille oli murtauduttu. – Kerran soitin ambulanssin paikalle, kun löysin vanhuksen oudossa asennossa. Menin jututtamaan häntä, ja lopulta löysimme hänen kotiinsa. Hän oli todennäköisesti muistisairas, ja siitä jäi sen verran huoli, että soitin ambulanssin. Palokunnan puolestaan soitin, kun piirissäni paloi postilaatikoita. Kyllä täällä välillä kaikkea näkee, hän kertoo. Tapahtumat jäävät harvemmin jakajan mieleen pyörimään. – Näistä en ole jäänyt miettimään muuta kuin sitä vanhusta. Jälkeen kuulin, että kaikki oli mennyt hyvin. Minulla meni kuitenkin pitkä siivu työajasta, että sain hänet kotiin. Kyllä sitä vähän jää miettimään, Hallenberg kertoo. Juttu on julkaistu Sydän-Satakunnan verkossa alun perin 4.9.2019.