Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

19-vuotias mediapalvelujen toteuttaja hankki koulutuksensa Nakkilasta - ”Toivon, että Suomi pääsee tulevaisuudessa ympäristötavoitteisiinsa”

Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Olen Eemeli Lehtomäki, 19-vuotias ja Pomarkusta lähtöisin. Kun hurahdin media-alalle, päädyin koulun perässä muuttamaan omilleni Nakkilaan ja tällä hetkellä suoritan asevelvollisuutta Imatralla viestintävarusmiehenä. Kenen kanssa asut? Virallisesti yksin, mutta tuon paremman puoliskoni kanssa kyllä aina lomilla ollaan saman katon alla. Mikä sinussa on parasta? Rohkeus ja heittäytymiskyky tuntemattomaan, en ole ikinä pelännyt yrittää jotain tuntematonta, jos vain tilaisuus koittaa. Mistä sinua moititaan? Toisinaan saan kuulla siitä, kun jään suustani kiinni pitkäksikin aikaan myös tuntemattomien ihmisten kanssa. Mitä sellaista osaat, jonka vain harva tietää? Vaikka armeijassa olen oppinut yhtä sun toista ja tietokoneiden kanssa tulee pelleiltyä kaikenlaista, niinkin tavallinen asia kuin ruoanlaitto on ehkä sellainen taitoni, josta moni ei tiedä. Mitä teet vapaa-aikanasi? Miten rentoudut? Rentoudun yleensä olemalla ystävien kanssa tai katsellen elokuvia ja sarjoja. Mitä teit viimeksi ensimmäistä kertaa elämässäsi? Viime viikolla tuli ensimmäistä ja todennäköisesti viimeistä kertaa komennettua viisikymmentä nuorta aikuista konttaamaan ympäri hiekka-plataa ja hakemaan kaverin pudonneita avaimia. Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi? Varhaisimmat lapsuuden muistot liittyvät siihen, kun olin noin 9-vuotias ja olimme tätini kanssa viikon heidän mökillään saaressa. Söimme itse kalastettua kalaa koko viikon. Mikä on paras elämänohje, jonka olet saanut? Paras elämänohje, jonka olen saanut ja jota itsekin pyrin noudattamaan on elää hetkessä ja olla miettimättä liikaa muiden mielipiteitä itsestä. Mistä haaveilet? Haaveilen siitä, että jonain päivänä pääsisin täyspitkään elokuvaan efektoijaksi. Mihin uskot? Hetkessä elämiseen ja siihen, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle? Muiden ihmisten hyvät kokemukset ja niiden myötäeläminen on todella voimaannuttava asia. Jos voisit muuttaa yhden tekemäsi teon, mikä se olisi? Tätä kysymystä sain miettiä jonkun verran. Varmaan jättäisin osallistumatta peruskoulussa sille liikuntatunnille, jolla loukkasin polveni melko pahasti. Milloin kävit viimeksi kirkossa? Entä kirjastossa? Viimeksi kävin kirkossa kaksi vuotta sitten parhaan ystäväni konfirmaatiossa kameran kanssa, kirjastossa en ole kyllä useampaan vuoteen käynyt. Varmaan joskus kauan aikaa sitten Pomarkussa. Mikä sinusta piti tulla isona? Lapsena oli näitä perinteisiä haaveammatteja kuten poliisi ja palomies. Yläasteella kiinnostus kohdistui mediaan, elokuviin ja kuvaamiseen ja sillä tiellä olen edelleen. Millaisesta ruoasta pidät? Missä sitä syöt? Kuka sen tekee? Melko mausteiset, mutta eivät kovin tuliset ruoat ovat lähellä sydäntäni. Ei tarvitse olla hienossa ravintolassa, vaan parasta on tulla kotiin valmiiseen pöytään, johon tyttöystäväni on loihtinut jotain arjen herkkuja. Mikä kirja tai elokuva on painunut mieleesi pysyvästi? Miksi? Vaikuttavin leffa on ehdottomasti elokuvamusikaali The Greatest Showman, joka kertoo erilaisuudesta ja ennakkoluuloista. Se on mahtava kokonaisuus. Millaista musiikkia kuuntelet? Mikä on lempikappaleesi? Musiikin suhteen olen todella kaikkiruokainen, mutta eniten tulee kuunneltua house -tyylistä musiikkia länsinaapuristamme. Suosikkini on kuitenkin suomalainen klassikko Viistäköön siipeni maata . Kenet haluaisit tavata? Kenetkö? Armeijasta johtuen ei ole tullut nähtyä vanhoja luokkalaisia Villilästä. He ovat lähtemätön osa minua, mutta onneksi luokkakokous on sovittu jo ensi kevääksi. Käytätkö sosiaalista mediaa? Miten? Käytän ja aika runsaastikin. Nyt armeijan aikaan vähemmän, mutta normaalisti tulee päivitettyä Instagramiin nimimerkillä eemeli.l . Youtubeen Vilhelm-kanavalle tippuu taas sisältöä, kun armeija jää taakse. Milloin viimeksi itkit? Varmaan pari vuotta sitten isoäitini hautajaisissa. Oletko säästäväinen? Mihin tuhlaat? Koitan venyttää penniä, mutta kompastuskiveni ovat tietokoneen osat ja kuvausroinat. Millainen maailma on 50 vuoden kuluttua? Toivottavasti kiertotaudit tai pandemiat eivät enää vaivaa ja ihmiset osaisivat arvostaa arjessa itsestäänselviltä tuntuvia asioita. Toivon myös, että Suomessa ollaan päästy ympäristötavoitteisiin ja talous saatu nousuun, ja että olen saavuttanut ammattihaaveeni ja voisin lipua hiljalleen eläkkeelle. Mitä urheiluseuraa kannatat? Vastaukseni on salamannopea: Musan Salama -jalkapalloseuraa. Minne muuttaisit, jos kotikuntasi olisi pakko jättää taakse? Kotikuntani Pomarkku on jo taakse jäänyt opiskelujen myötä. Työn perässä olen varmaan menossa kohti Helsinkiä, mutta toivottavasti voin palata myöhemmin Pomarkkuun esimerkiksi mökin myötä.