Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Uusinta: Ennen nykytehtäväänsä Säpilän riippusillan järeiden vaijerien kerrotaan palvelleen liittoutuneita

Kiemurteleva Kokemäenjoki oli menneinä vuosikymmeninä iso este lasten koulunkäynnille Kokemäellä. Säpilänniemeen oli perustettu Raition kansakoulu jo vuonna 1895, mutta osalle oppilaista koulumatka oli hankala. Joen vastarannalla asuvat oppilaat joutuivat ylittämään joen milloin mitenkin. Käytössä oli ajankohdasta riippuen joessa kelluva puusilta, lossi tai vene. Talvella joki saatettiin ylittää jäätietä pitkin. 1940-luvulla joen pohjoispuolen oppilasmäärä oli kasvanut niin isoksi, että kunta mietti Kynsikankaan koulun rakentamista. Tonttikin oli hankittu, mutta kalliiseen rakennustyöhön ei ryhdytty. Vuosikymmenen lopulla tilanne kärjistyi, koulun rakentamisasiaa puitiin jo korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sitten joku keksi, että koululaisia varten voitaisiin rakentaa riippusilta. Marraskuussa 1949 Kokemäen kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä 60:n Raition koulupiiriläisen ehdotuksen rakentaa kiireellisesti riippusilta koulun kohdalta joen yli. Samalla raukesi tarve Kynsikankaan koulun rakentamiselle. Insinööri Esko Setälän laatiman summittaisen arvion mukaan silta olisi tullut maksamaan 1,35 miljoonaa markkaa, joka on nykyrahassa 58 750 euroa. Aivan niin vähällä urakasta ei selvitty. Kun itse silta maksoi lopulta 2 miljoonaa markkaa ja uusia teitäkin piti rakentaa 865 000 matkalla, nousivat kustannukset nykyrahassa lähes 125 000 euroon. Sillan rakennustyöt alkoivat Uppaan talon lähellä, koulun koillispuolella – ja silta valmistui käyttökuntoon kevätkesällä 1950. Alkuperäisen kustannusarvion ylittymiseen vaikutti muun muassa se, että sillan tukipilarit päätettiin lopulta tehdä raudasta ja sillan päällysrakenne kyllästetystä puusta. Kansirakenteen kannatinpuut keitettiin kreosiitissa. Kerrotaan, että Kolsin voimalaitos olisi lahjoittanut sillan paksut teräsvaijerit. Kertomuksen mukaan liittoutuneet olisivat käyttäneet vaijereita Normandian maihinnousussa. Olipa kertomus totta tai ei, on tarina hyvä. Suomeenkin ostettiin sodan jälkeen paljon kaikenlaista tavaraa Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastoista. Sillan vihkiäiset pidettiin vasta 25. elokuuta 1950. Juhlassa oli mukana kunnan johtohenkilöitä, sillan rakentajia sekä Raition kansakoulun edustajia. Sillan oli suunnitellut insinööri Pentti Hintikka Tyrväästä. Sen alusrakenteen rakennustöitä johti rakentaja V. Viljanen , puutyöt tekivät Arvo Kuusisto , Toivo Kivilahti ja Niilo Satola . Rakennustöiden valvonnasta vastasi jo mainittu insinööri Esko Setälä. Vihkiäisjuhlassa silta luovutettiin Raition koulun johtokunnan hoitoon. Riippusilta oli tarkoitettu jalankulkijoille, mutta alusta alkaen ihmiset toivat sillalle hevosiaankin. Sillan päihin asetettiin esteet hevoskuljetusten rajoittamiseksi, mutta myöhemmin ne poistettiin ja korvattiin kieltotauluilla, kun esteiden sanottiin haittaavan myös jalankulkua. Autollakin sillalla on ihmisten kertomusten mukaan ajettu. Fiat 600:n sanotaan mahtuneen sillalle, kun peilit oli käännetty sivuun. Toisen tarinan mukaan pikku-Fiat mahtui kyllä sillalle, mutta vähän sinistä väriä jäi kaiteisiin. Lähteet: Kokemäen kunnanvaltuuston pöytäkirjat, Kokemäen joulu 2001, Satakunnan Kansa ja Lalli. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Sydän-Satakunnassa 24.4.2019.