Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Ydinsotakin jäi uutuuden varjoon – suomalaisen keksinnön piti päästää meidät pahasta

Harjaa hampaat, huuhdo suu, hammaspeikko lannistuu. Kukapa 1970-luvun lapsi ei muistaisi tuota hokemaa, jolla meitä kannustettiin puhdistamaan purukalustomme kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin. Osalle hokema jäi vain korvamadon kaltaisena muistumana takaraivoon, joillekin se aiheutti trauman, jonka seurauksena omia ja myöhemmin lasten hampaita on harjattu apinan raivolla. En tiedä, onko hammaspeikosta puhuminen enää sallittua, vai suojellaanko lapsia tältä pelottavalta olennolta. Kautta aikojen hammassäryn alkusyyksi on arveltu ties mitä olentoja madoista lähtien, mutta viimeistään 1960-luvulla syntipukiksi tunnustettiin yleisesti tuo satuolento. Muistan elävästi, kun 1970-luvun alkupuolen tai puolivälin TV-uutisissa kerrottiin uudesta suomalaisesta keksinnöstä käyttää ksylitolia eli koivusokeria makeutusaineena estämään hampaiden reikiintymistä. Uutisjuttu loihti eteeni maailman, jossa karamellia saattoi syödä määrättömästi ilman hammaspeikon pelkoa. Siinä vaiheessa saasteongelmat ja ydinsodan pelko jäivät taka-alalle. Oli helppo uskoa ihmiskunnan parempaan tulevaisuuteen. Ksylitoli tuli makeisiin, mutta parempaa tulevaisuutta se ei tuonut. Ksylitolia sisältäneet makeiset olivat muita kalliimpia, eikä valikoima koskaan kasvanut kovin merkittäväksi. Unelmat karamellien määrättömästä ahmimisesta kaatuivat jo ksylitolin laksatiiviseen vaikutukseen. Suomeksi sanottuna koivusokeriset tuotteet eivät – runsaasti nautittuna – poistuneet elimistöstä normaaliin tahtiin, vaan niin sanotusti räjäyttivät lian pois. Vielä myöhemmin selvisi, ettei ksylitoli nyt kovin kummoisesti hampaiden reikiintymistä estä, vaikka toki on paljon sokeria parempi. En tiedä pelastaako nykylasten tulevaisuuden erytritoli, jota riihimäkeläinen makeistehdas alkaa käyttää pastilleissaan. Karppisokeriksikin kutsutun aineen pitäisi ehkäistä tehokkaasti hampaiden mätänemistä. Mikä mullistavinta, erytritolin ei pitäisi sekoittaa vatsaa ainakaan yhtä pahasti kuin ksylitoli, sorbitoli ja maltitoli tekevät. No, ehkä tästäkään aineesta ei ole suuressa mitassa sokerin korvaajaksi – ja hampaiden pelastajaksi. Paras keino suojella hampaita taitaa kumminkin olla se raivopäinen harjaaminen.