Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Tarja Pitkänen: ”Keskusta sai Katri Kulmunista innostuneen, omaperäisesti ja taitavasti puhuvan aatteellisen keskustalaisen – hän kosketti tietämättään meitä entisiä maalaislapsia"

MIELIPIDE Suomen Keskusta on aloittanut nousun hetteiköstä yhdessä uuden johtajansa Katri Kulmunin kanssa. "Keskustalaisuus oli liukumassa pois juuriltaan", sanovat monet keskustalaiset, joiden kanssa olen jutellut paljon viime aikoina. Saarijärveläinen Eero Kinnunen , pitkän linjan keskustavaikuttaja, sanoi A-studion haastattelussa, että hänen tuttavistaan moni joutui pois kikyn takia ja jätti näin turhautuneena äänestämättä keskustaa. Pettymys Juha Sipilän politiikkaan on ollut valtavaa. Onneksi Katri Kulmunin ja keskustan kenttäväen ei enää tarvitse kantaa huolta siitä, mitä kokoomus ja perussuomalaiset sanovat oppositiosta. Toiseksi, ei ole edes viisasta vastata toimittajien tivaamiseen siitä, voiko keskusta muodostaa hallituksen perussuomalaisten kanssa. Jussi Halla-ahon eräiden kirjoitusten takia koko perussuomalaisten leiri kärsi, eikä se ole ensisijaisen mieluisa hallituskumppani kenellekään. Juha Sipilä antoi sata vuotta kestävän nuijan ja tunkin puheenjohtajalle. Niin, antoikin määrätietoiselle naiselle, joka on opiskellut Pietarissa ja ruotsinkielisessä koulussa ja hän taitaa ranskaakin. Oli erittäin mykistävää seurata miten keskustalainen kansanvalta toimi ja heräsi kokouksessa henkiin. Sitä todistivat sadat puheenvuorot paikan päällä. Katri Kulmunia, joka oli vähemmän tunnettu, kannatettiin paljon. Parhaiten jäi mieleeni, että häntä sanottiin ahkeraksi ja asioihin perehtyväksi. Ennen äänestystä muuramelainen toimintaterapeutti Marianne Lukkarila kertoi A-studion haastattelussa, että keskusta tarvitsee nyt ihmenaista tai -miestä, joka kuuntelee arjen sydämen ääniä. Tärkeää on, että puheenjohtajalla on poliittinen johtajuus. Niin kävi kuin Suomen kohtalonhetkissä: Keskusta sai nuoren ja innostuneen, omaperäisesti ja taitavasti puhuvan aatteellisen keskustalaisen, joka aikoo olla keskustan pitkäaikainen johtaja. Mutta mitä Kulmunille on tapahtunut sen jälkeen kun hän oli Sipilän hallituksen äänitorvena Helsingin Senaatintorilla? Hän on ollut kovan oikeistovirtauksen pyörteissä neljä vuotta. Ehkäpä hän tuli herätykseen siinä asiassa, että Suomea ei panna kuntoon toistamalla yhtä sitkeää mantraa ”kipeistä” päätöksistä, eikä Suomi tule kuntoon sillä, että varastetaan julkisten työtekijöiden kukkarosta Suomen kilpailukyvyn hyväksi. Joka tapauksessa jälkiseurauksista maksaa ja korjaa nyt nykyinen Antti Rinteen hallitus. Toinen merkittävä asia on, että Kulmuni on julkaissut 82-sivuisen pamfletin. Pamfletti on mielestäni erittäin vaikuttavaa luettavaa, samoin hänen puheensa omista juuristaan. Vielä on paljon vanhaa sukupolvea jäljellä, joka on joutunut kitkemään kasvimaata ja repimään ruohoja. Vielä enemmän on maatalon tyttäriä ja poikia, jotka tekivät lapsena työtä sokerijuurikaspelloilla, joten samoilla juurilla ollaan. Kulmuni varmaan tietämättään kosketti syvästi meitä entisiä maalaislapsia, joiden elämä ei ole ollut helppoa. Silloin ei ollut valmista tarjotinta päivähoitoon, koulutukseen, työhön eikä sosiaaliturvaan. Kulmunin puhe herätti mielessäni muistot aiemmista keskustanaisista, jotka ovat seisoneet kuntapäätöksissään vakaina ihmisten puolesta. Kokemäkeläiset neljä politiikan naista kuuluvat siihen luottojoukkoon, joiden puoleen olen voinut kääntyä, kun virkamiespaine on käynyt sietämättömäksi vammaisia kohtaan. He ovat olleet puhelinsoiton päässä elämäni pulmatilanteessa. Tätä ovat keskustalaiset juuret parhaimmillaan, ne ovat niitä arjen sydämen ääniä, joista muuramelainen Marianne Lukkarila puhui. Kun A-studion juontaja Annika Damström kysyi Kulmunilta puheenjohtajatentissä Sipilän oikeistolaisesta politiikasta, Kulmuni vastasi, että mielikuva keskustalaisista ei saa olla se, että ollaan pikkukokoomuslaisia, vähän vaaleanvihreitä taikka kevytversio perussuomalaisista. Hyvin selkeytetty. Suomen ja keskustan politiikka on pohjimmiltaan syvänvihreää järkipolitiikkaa. Erityisesti maanviljelijöillä on tärkeä paikkansa ympäristön ja metsän todellisina asiantuntijoina ja hoitajina. Lisäksi he osaavat panostaa peruselintarvikkeiden kuten lihan, maidon, munien ja leipäviljan sekä juuresten tuottamiseen. Molemmat puheenjohtajaehdokkaat unohtivat mainita heidät, sillä puhe liukui helposti sipiläläiseen mantraan yrittäjyydestä. Yrittäjien asiat kyllä korjataan helposti järkipäätöksillä, mutta sitä ei yhtäkkiä korjata, jos maa- ja metsätalous ajetaan alas ymmärtämättömällä politiikalla. Kulmuni antoi erittäin hyvän vaikutelman itsestään viime viikon lauantain puoluekokouksessa: ryhdikäs, erittäin tyylikäs, hyväntuulinen, nuori ja selkeä puhetyyli. Tässä on vaihtoehto ja esimerkki nuorille, sekä toivoa nukkuneille ja turhautuneelle vanhemmalle väelle. Puheenjohtaja Kulmuni on tehnyt ensimmäisen poliittisesti viisaan päätöksen: Mika Lintilä jatkaa valtiovarainministerinä. Kulmuni itse tähtää siis keskustan nousuun kuntavaaleissa ja tietenkin pääministeripuolueeksi eduskuntavaaleissa.