Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Kokemäkeläisten sanotaan paistaneen piispa Henrikille lohta vuonna 1156 – 1960-luvulla hiillos oli vielä tallella, mutta missä sen on nyt?

Pyhän Henrikin kappeli on monelle kokemäkeläiselle itsestäänselvyys. Siinä se on aina ollut, eipä se ole kovin ihmeellinen. Iso ja sinänsä komea tiilirakennus – ja sisällä vanha aitankehikko. Eipä aina tule ajatelleeksi, että kappeli ja varsinkin sen sisällä oleva hirsinen saarnahuone kuuluvat Suomen vanhimpiin matkailukohteisiin. Saarnahuone on ollut pyhiinvaelluskohteena ties kuinka monta vuosisataa ja kappelinkin yli 160 vuotta. Tuolla paikalla Kokemäenjoen varrella ollaan Suomen historian alkulähteillä, uskoopa piispa Henrikin olemassaoloon tai ei. Kun saarnahuoneen ja kappelin historiaan hieman syventyy, huomaa kuinka isoihin asioihin kulttuuriperinnössämme ne liittyvät. Täytyypä taas luvata itselleen, että muistaa käydä kappelilla joka kesä. Paikka on kyllä sen arvoinen. Haastatellessani Tapani Hulttista Henrikin kappeliin liittyen, huomasin kuinka moni asia oli minulta päässyt unohtumaan. Opas osasi kertoa sellaistakin, joka oli minulle täysin uutta. Paikan historia on kiehtova, siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Valmistautuessani jutuntekoon, kaivoin esille vuodelta 1967 olevan Kokemäen matkailukartan. Käytän sitä mielelläni lähdeteoksena, kun pitää jotain Kokemäen nähtävyyskohteista kirjoittaa. Esitteessä on Raimo Huittisen piirtämä komea kartta ja kääntöpuolella huolelliset selostukset nähtävyyksistä. Kartan kustantaja oli Matka-Mainos-niminen yritys, jossa oli käsittääkseni mukana ainakin Satakunnan Kansan toimittaja Jorma Juuri-Oja . Uskoisin, että matkailukartan teksti on hänen käsialaansa. Pyhän Henrikin kappelin kohdalla matkailukartassa kerrotaan erikoisesta nuotiopaikasta. Sen mukaan perimätieto kertoo, että samaisen aitan viereen, josta piispa saarnasi kansalle, tehtiin nuotio, jonka hiilloksella paistettiin Henrikille lohta. Esitteessä mainitaan, että tuo "Pyhän Henrikin miilu" oli löytynyt arkeologisissa kaivauksissa perimätiedon osoittamasta paikasta – ja on nyt näkyvissä. Hulttiselle matkailukartan tieto oli uusi, hän ei ollut tästä tiennyt, eikä siis osannut kertoa, missä piispan grillauspaikka olisi. Melko erikoiselta tuntuu, että kappelin tontilta löytynyt hiiltynyt paikka voitaisiin osoittaa piispan nuotiopaikaksi. Voihan olla, että paikalla on vuosisatojen aikana ollut muitakin nuotioita. Mutta kuka muistaa Pyhän Henrikin miilun? Missä se sijaitsi? Kertokaa minullekin.