Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Liisa Palonen löysi kuvataiteen harrastamisen vasta keski-iässä ja sattumalta

Jokainenhan piirtää ja maalaa lapsena. Niinhän sitä luulisi. Nakkilalainen Liisa Palonen löysi kuvataiteen viehätyksen vasta joitakin vuosia sitten. – Lapsena olin enemmän kiinnostunut musiikista. Vaikea uskoa, kun kiertelee Palosen kodissa. Vaaleita seiniä koristavat lukuisat maalaukset. Oikeassa alakulmassa on signeeraus LiiPalo. Harrastaja "koki herätyksen" taiteen tekemiseen vuonna 2016. Palonen on aktiivinen osallistuja ja menoja riitti lähes joka illalle. Keskiviikkoiltaisin hän kävi Otsolan kansanopiston jumppatunnilla. Etenevä MS-tauti jarrutti kuitenkin vauhdikasta menoa. – Turhauduin, kun en pysynyt enää perässä ja lopetin sen. Minulle jäi keskiviikko tyhjäksi. Hetken päähänpistosta Palonen ilmoittautui Otsolan kuvataidekurssille Nakkilaan. – Olin siellä aivan ummikko. En tiennyt piirtämisestä tai maalaamisesta mitään. Mukana oli aloittelijoita ja taitavia taiteilijoita. Inspiroiduin heidän töistään että vau, voiko noin tehdä. Se vei minut mukanaan. Alku ei ollut helppoa. – Kun meitä pyydettiin piirtämään mallin mukaan kasa puupalikoita, en hahmottanut syvyysvaikutelmaa, perspektiiviä alkuunkaan. Piirustukseni jäi kaksiulotteiseksi, palikat eivät nousseet paperista kuten toisilla. Kannustava opettaja ja hyvä huumorintaju saivat jatkamaan. Ohjaaja löysi aina jotain hyvää töistä, eikä rajoittanut luovuutta. Ei niitä rajoja ollut Palosellakaan. – Mikä minua olisi rajoittanut, kun en tuntenut sääntöjä. Esimerkkinä alkuvaiheiden ilon hetkistä Liisa Palonen kertoo, kuinka hän miltei tunsi fenkolin ja punakaalin tuoksun nenässään esitellessään juuresasetelmaa puolisolleen. – Mieheni käski minun kääntää taulun ylösalaisin, siinä kun oli selvä lammas. Eräs toinen ystävä näki koiranpennun. Kuvataidekurssista innostuneena Liisa Palonen päätti jatkaa harrastusta. Hän pääsi toisella yrittämällä Porin taidekouluun aikuisten iltalinjalle. Linja valmistaa taiteen perusopintoihin, Palosella on menossa kolmas vuosi. Elokuussa Palonen järjesti kotiinsa 53-vuotispäiviensä kunniaksi pop up -näyttelyn töistään. Hyvä palaute antoi uskoa tekemiseen. – Yksi ystäväni sanoi, että tämähän on kuin oikeassa taidenäyttelyssä, Palonen nauraa. Siitä rohkaistuneena hän kysyi Nakkilan kirjastosta mahdollisuutta laittaa töitään esille. Kirjasto toivotti kuvataiteen harrastajan tervetulleeksi marraskuun näytteilleasettajaksi. Mukana on maalauksia, veistoksia ja installaatioita – kuvataidetta laidasta laitaan. Liisa Palosen näyttely Omin pikku kätösin on marraskuun näytillä kirjaston aukioloaikoina.