Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Jaoston puheenjohtaja: ”Ilman Sannaa Harjavallassa ei pelattaisi pesäpalloa”

Pesäpalloliitto on myöntänyt Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi 60:lle nuorten pesäpalloilijoiden hyväksi toimivalle Tahko Pihkala -mitalin. Kansallislajin kehittäjän mukaan nimettyjä tunnustuksia jaetaan läpi vuoden kaikkialla Suomessa arvokasta työtä tekeville laji-ihmisille. Yksi heistä on harjavaltalainen Sanna Tuomisto , joka pokkasi oman mitalinsa helmikuun puolivälissä. - Alkuun mietin, että onko tämän oikeasti ansainnut. Tämä on kuitenkin vain tällaista, pohtii Tuomisto vaatimattomasti vajaa viikko palkitsemistilaisuuden jälkeen, ja viittoo ohimennen ympärilleen Vinnarin koulun liikuntasalissa, jossa hänen valmentamansa G-juniorijoukkueen harjoitukset ovat juuri päättyneet. - Ehkä tämä tuli siitä, että yrittää pyörittää toimintaa pienemmälläkin paikkakunnalla, Sanna Tuomisto arvelee verraten itseään muihin palkittuihin, joista useampi on hänen mukaansa saavuttanut tuloksellista menestystä suuremmissa seuroissa. Harjavallan Jymyn pesäpallojunioreita Tuomisto on valmentanut viimeiset neljä vuotta. Tätä nykyä pesäpalloa pelataan Harjavallassa hyvin vähän – ilman Tuomistoa tuskin ollenkaan. Tätä mieltä on Jymyn pesäpallojaoston puheenjohtaja Kari Miettinen . - Sanna on valmentajana pyörittänyt viime vuosien joukkueita yksinään. Minä olen vain seuran puolesta tukenut. Seurat saivat itse esittää Pesäpalloliitolle Tahko Pihkala -mitalin ansaitsevia toimijoita omasta joukostaan. Puheenjohtajana Miettinen postitti itse Tuomistoa puoltavan hakemuksen. Myöntämispäätöstä hän kuvailee ”oikein mieluisaksi niin itselleen, pelaajille kuin vanhemmillekin”. - Sanna on todella pidetty täällä. Jymyn Facebook-sivuillakin tästä kerrottiin ja paljon oli onnitteluja, kun viimeksi katsoin. 90-luvulla Jymyn junioreissa itsekin pelannut Tuomisto on valmentanut neljässä vuodessa kolmea joukkuetta, seuran ainoita. Aluksi häntä pyydettiin mukaan vuonna 2003 syntyneiden tyttöjen joukkueeseen, siitä matka jatkui saman ikäisten poikien valmentajaksi. Molemmille joukkueille tapahtui kuten pienillä paikkakunnilla niin usein – pelaajat kävivät vähiin. Viime kesänä Tuomisto ryhtyi valmentamaan uutta, vuosina 2010–2013 syntyneiden joukkuetta. Joukkueiden kasassa pitäminen ei ole helppoa. Kilpailevat lajit ja pesäpalloilijoiden pitkä salikausi verottavat harrastajia. Pieni seura kaipaa pitkäjänteisyyttä. - Kyllä sen voi sanoa, että itsellä on henkilökohtainen toive saada tämä joukkue jatkumaan niin, että tulevaisuudessa voisi lähteä sarjaan ja pelaajilla olisi mahdollisuus pelata niin pitkään kuin haluavat, Tuomisto kertoo. G-juniorit eivät vielä ole oikeita pelejä ehtineet pelaamaan, mutta kehitystä on lyhyessä ajassa näkynyt. Hymyillen Tuomisto arvelee, että jokainen pelaaja osuisi nyt palloon ainakin kerran kymmenestä, kun kesäkuussa ei vielä osattu pitää mailaa kädessä. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että lasten kanssa toimiessa valmentaminen on paljon muutakin kuin lajitaitoja. Ryhmässä toimiminen, toisten kannustaminen ja neuvojen noudattaminen ovat asioita, joita palkittu valmentaja listaa huomionarvoisiksi. 37-vuotias harjavaltalainen. Aloitti itse pelaamisen noin 10-vuotiaana ja lopetti vähän ennen täysi-ikäisyyttä. Keräsi nuorena kokemusta myös tuomarin töistä, Superpesiksestä asti. Ei ollut sanojensa mukaan itse huippupelaaja tai erityisen lahjakas, mutta peli itsessään viehätti. Työskentelee sairaanhoitajana Porin keskussairaalassa. Työvuoroja ja harjoituksia saa välillä sovitella keskenään.