Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Verotiedot

Nahkateollisuuden historia kertoo tarkkaan satakuntalaistehtaiden vaiheista

Nahkateollisuus kohosi Suomessa merkittäväksi teollisuudenalaksi 1800-luvun lopulla. Satakunnassakin syntyi nahkurinverstaiden lisäksi useampia teollisen mittakaavan yrityksiä, joista osalla oli valtakunnallistakin merkitystä. Tämä selviää Tuomas Hopun kirjoittamasta teoksesta Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa – Teollinen nahanvalmistus Suomessa 1819–2019 . On mainiota, että alan historia saatiin 200-vuotisjuhlavuonna valmiiksi, vaikka itse nahkateollisuus on maassamme enää puolenkymmenen pienyrityksen varassa. Parhaimmillaan kolmisentuhatta ihmistä työllistänyt ala näkyy nykyään paremminkin vanhojen kiinteistöjen muodossa. Näkyvänä esimerkkinä tästä on vaikkapa Kiukaisten keskustassa tyhjillään oleva tehdaskiinteistö. Kokemäen historian jälkimmäisen osan kirjoittajana tutun Hopun teksti on elävää ja ytimekästä. Kirjasta käy hyvin ilmi, millaista luovimista nahanvalmistusbisnes on ollut raaka-ainehankinnan, kansainvälisen kilpailun ja alan suhdanneherkkyyden keskellä. Yleisesityksen lisäksi kirjassa on lyhyet tiedot suomalaisista nahkatehtaista. Luettelosta selviää, että nykyisen Satakunnan alueella on toiminut kuusi nahkatehdasta. Sydän-Satakunnan alueen kolmesta nahkatehtaasta vanhin oli nahkurinsälli E. Lehtisen 1880-luvulla Nakkilaan perustama tehdas, joka jatkoi toimintaansa Nakkilan Nahkatehdas Oy:n nimellä 1920-luvulla. Tehtaan toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1926. J.W. Suomisen Nahkatehdas sai alkunsa vuonna 1898, kun Juho Wiktor Suominen aloitti nahkurintyönsä Nakkilassa. Teollinen nahanvalmistus alkoi kymmenen vuotta myöhemmin ja vuonna 1928 yritys muutettiin osakeyhtiöksi. Suominen oli erikoistunut pohjanahan valmistukseen ja sillä oli 1950-luvun lopulla noin 125 työntekijää. Yritys on edelleen olemassa, mutta nahkateollisuudesta se luopui jo 1970-luvulla erikoistuttuaan kuitukankaiden valmistukseen. Kiukaislainen Satanahka aloitti toimintansa vuonna 1919 Satakunnan Nahkateollisuus Oy:n nimellä. Kirjan mukaan Harjavallan Mäkelän taloon vuonna 1916 kokoontuneet maanviljelijät olivat suivaantuneita vallitsevaan nahkapulaan ja päättivät perustaa karjanomistajien nahkatehtaan. Yritykselle haettiin paikkaa Harjavallasta, Nakkilasta ja Kokemäeltä, mutta lopulliseksi sijoituspaikaksi tuli Kiukainen. Vuonna 1932 Aarne Hellemaa osti yrityksen ja aloitti voimakkaan kehitystyön. 1960-luvulta alkaen Satanahka suuntautui voimakkaasti nahkapukineiden tuotantoon. Se oli seuraavalla vuosikymmenellä pahin kilpailija ulvilalaiselle Friitalan Nahkatehtaalle. Enimmällään Satanahan palveluksessa oli 350 työntekijää. Satanahka oli hyvin voimissaan vielä 1980-luvulla, mutta vaikeudet alkoivat 1990-luvun alussa. Yhtiö meni vararikkoon vuonna 1997. Sen raunioille synnytettiin vielä Sata Leather Oy, jonka toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2003, kun Merita Pankin usko suomalaiseen nahkateollisuuteen hiipui. Nahkateollisuuden historiateos syntyi yhteistyössä Tampereen museoiden sekä useiden nahka-alan järjestöjen kanssa. Alan historialle on kunniaksi, ettei teoksen tekemisessä ole nuukailtu. Kirja on painettu Suomessa ja se on sidottu komeaan nahkaselkään.