Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Verotiedot

Insinöörialan istumatyöläinen hurahti liikkumaan vasta aikuisiällä – Jouni Mäkelän urheilijayhteisöllä on nyt jo 10  000 jäsentä, mutta otsa rypyssä ei mennä

Maraton, eli 42,195 kilometrin kestävyysjuoksu on äärimmäinen suoritus. Harjavaltalainen insinööri Jouni Mäkelä löysi maratonjuoksun harrastuksekseen vasta aikuisiässä. Hänellä on niitä takanaan jo 49. – En harrastanut liikuntaa nuorena juuri lainkaan. Opiskellessani Otaniemessä insinööriksi urheilijoille naureskeltiin, liikunta oli vähän vitsi. Valmistuttuaan teknillisestä korkeakoulusta Jouni Mäkelä sai työpaikan Varkaudesta. Työterveystarkastuksessa lääkärin sanat pysäyttivät 28-vuotiaan diplomi-insinöörin. – Lääkäri muistutti minua sukuni diabetesrasitteesta ja sanoi, että se on minulla edessä, jos en ala liikkua. Pisti vakavaksi. Onneksi työpaikka kannusti liikkumaan. Yritys järjesti tyky-liikuntaa työntekijöilleen. Jouni Mäkelän ensimmäinen liikuntahurahdus oli ryhmäliikunta. – Spinning on ihan mahtavaa. Bodypumpit ja muut vastaavat kohottavat huonoakin kuntoa tehokkaasti ja nopeasti. Minulle ryhmäliikunta sopii hyvin. Ohjaaja ja ryhmäpaine tsemppaavat aina uudelleen ylittämään itsensä. Liikunta kasvoi himoksi. Kun työkaveri kertoi osallistuvansa maratonkouluun, lähti Jouni Mäkelä mukaan. Hyvä ryhmä innosti sitoutumaan tavoitteeseen. Maratonkoulun päätteeksi Mäkelä juoksi ensimmäisen maratoninsa Helsingissä 2003. – Maratonille voi harjoitella itsekseenkin, mutta helpompaa se on hyvän ryhmän mukana. Uskon, että opastettuna perusterve aikuinen voi suorittaa maratonin puolen vuoden harjoittelulla, Mäkelä sanoo. Pohjakunto tietenkin ratkaisee, kuinka paljon harjoittelua se edellyttää, mutta sitoutuminen tavoitteeseen on tärkeämpää. Välitavoitteet, kuten kymppi tai puolimaraton auttavat pitämään motivaatiota yllä. Mäkelä korostaa tavoitteellisessa treenaamisessa oman kropan kuuntelua. Insinöörillä on luonnollisesti kaikki treenit mitattuna urheilukellolla, josta treenit voi tallentaa sopivaan sovellukseen vaikka kartalle. – Tärkeintä on muistaa riittävä lepo ja oikea ravinto. Oikean harjoittelurytmin Mäkelä on opetellut sananmukaisesti kantapään kautta. Liian kova harjoittelu kostautui pitkän matkan juoksijoille tutulla vaivalla, plantaarifaskiitilla. Kipeä jalkapohjan jännekalvon rappeuma oireili kantapäähän ja pakotti pitämään pitkän tauon harjoittelussa. Mäkelä alkoi kerätä maratoneja toisensa jälkeen. Ne muodostivat rungon liikuntaharrastukselle. Hän suoritti ensimmäisenä suomalaisena niin kutsutun World Maraton Majorin, eli juoksi viisi "suurta": Berliinin, Bostonin, Chicagon, Lontoon ja New Yorkin maratonit kahdessa vuodessa. Parhaiten mieleen on jäänyt legendaarinen Boston, joka on juostu vuodesta 1897. Sinne pääsy edellytti aikarajan 3.16 alittamista jollakin virallisella maratonilla. – Jouduin harjoittelemaan aikaa varten melko kovasti. Alitin aikarajan puolella minuutilla Helsinki City Maratonilla vuonna 2007. Seuraavana vuonna juoksin Bostonin, ja ne muutkin. Sittemmin Majoriin on lisätty Tokion maraton ja aika rajattu vuoteen. Muutettuaan työn perässä Harjavaltaan 2011 Mäkelä löysi porilaisen APK-maratoonarit, johon hän liittyi. Seura sai nimensä yhden perustajan vaimon tokaisusta: "Aina sinä olet pois kotoa". Sanonta jäi elämään reilun parinkymmenen jäsenen seuraan nimilyhenteenä. APK-maratoonarit juoksee yhteislenkkejä viikoittain. Lisäksi seura järjestää vuosittain Karhuhallissa hallimaratonin. Se on osa kolmen hallimaratonin sarjaa. Porissa tapahtuma järjestetään tänä vuonna lauantaina 7. maaliskuuta. Tapahtumasta on tullut suosittu, sekä puolimaraton että täysi matka tulivat täyteen hyvissä ajoin. Molempiin voidaan ottaa 60 juoksijaa. Mukaan on ilmoittautunut kokeneita maratonharrastajia, kuten yli 2 300 maratonia juossut Kalevi Saukkonen , yli 1 000 maratonin Ritva Vallivaara-Pasto ja vuodessa 366 maratonia juossut karvialainen Iina Puskala . – Iinan kanssa kävin juoksemassa kaksi maratonia, sillä maratonille täytyy olla vähintään kolme osanottajaa, jotta se lasketaan hyväksytyksi suoritukseksi. Oman 50. maratoninsa Mäkelä juoksee tänä vuonna todennäköisesti Helsingissä tai Turun Paavo Nurmi -maratonilla, kumpi nyt miehen vuosiohjelmaan sattuu mahtumaan. Sovittelua todella riittää, sillä maratonit ovat Mäkelälle vain yksi harrastus. Sulkavan soutuun Porin Copperiinalla mies käy souturyhmänsä kanssa harjoittelemassa kaksi kertaa viikossa. Treenit kovenevat h-hetken lähetessä. Tänä vuonna Sulkavan soudut kisataan 9.–12. heinäkuuta. Jouni Mäkelä osallistuu kilpasarjaan nyt 18:tta kertaa. Kymmenen kerran suoritus oikeuttaa Soutuneuvoksen arvostettuun titteliin. – Onhan se 58 kilometrin soutu rankka. Ensimmäisillä kerroilla siihen kului yli kuusi tuntia. Paras aikamme on noin 4.30, Mäkelä kuvaa käyttäen GPS:llä mitattua reittipituutta, vaikka yleisesti Sulkavasta puhutaan 65-kilometrin soutuna. Näiden harrastusten välillä Mäkelä juoksee metsissä polkujuoksua, toki osana maratonharjoittelua. Siihenkin mies innostui niin, että kouluttautui ohjaajaksi. Liikkuminen on Mäkelälle sosiaalinen ympäristö. Kesällä yksi Jouni Mäkelän suosikkijuoksukohteita on Joutsijärvi ympäristöineen. Talvisin Joutsijärvelle Mäkelä lähtee mielellään luistellen. Tavoilleen uskollisena hän hurahti myös retkiluisteluun perusteellisesti. Hän kouluttautui Satakunnan toiseksi retkiluisteluohjaajaksi. Talviviikonloput kuluvatkin useimmin luistellen, kun vain sopiva ryhmä saadaan kasaan. Jouni Mäkelä kiertää mielellään myös perehdyttämässä uusia harrastajia lajiin. Retkiluistelu on järjestäytynyt Suomen Ladun alle, kuten polkujuoksukin. Mäkelä on Harjavallan Latu ja Polun aktiiveja. Sosiaalinen media on insinöörille luonteva ympäristö myös liikuntaharrastukselle. Jouni Mäkelä kuvaa mielellään niin maratoneja kuin luisteluretkiä ja polkujuoksumaisemia. Kuvia hän jakaa muun muassa Instagramissa. Ohjatessaan erilaisia liikuntatapahtumia Jouni Mäkelä törmäsi usein siihen, että moni harrastaja koki kynnyksen osallistua maratoneille tai kuntosaliharjoitteluun vasta-alkajille korkeaksi. Hän perusti kynnystä madaltamaan Facebook-yhteisön Kestävyyttä pintakaasulla 24/7 , eli KPK24/7:n. Liikunnanharrastajat löysivät ryhmästä itselleen kodin ilman hifistelyä. Ryhmässä nenänvartta pitkin tuijottelu ja kaikkinainen arvostelu loistavat poissaolollaan, mikä on vedonnut moneen harrastajaan. – Ryhmä kasvoi ja liityimme niin SUL:iin kuin SAUL:iin, mikä mahdollistaa ryhmän nimissä osallistumisen vaikka niille maratoneille, jos itselle sopivaa urheiluseuraa ei ole löytynyt. Moni on löytänyt KPK:n, sillä on tällä hetkellä 10 705 jäsentä! Vertailun vuoksi keskimäärin suomalaisissa urheiluseuroissa on 359 jäsentä. Suomen urheiluliiton, SUL:n 21 piirijärjestön alaisissa 560 seurassa on yhteensä noin 70 000 jäsentä. Palataan sitten Jouni Mäkelään. Mikä saa keski-ikäisen miehen juoksemaan maratonin toisensa jälkeen ilman voiton tavoittelua? Maratonseuran nimen mukaisesti kotisohva ei työssäkäyvälle ehdi tulla turhan tutuksi. Tuollainen harrastusmäärä vie kaiken ajan. – Tämä on mukavaa, tapaa ihmisiä, pääsee matkustelemaan ja... Ei vaan ihan tosissaan? Mäkelä miettii hetken. – No, kyllä tämä kehittää pitkäjänteisyyttä, jota tarvitaan myös työelämässä ja muutenkin. En aina ole ollut kovin kärsivällinen. On tämä kehittänyt minua ihmisenä.