Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Uskoontulo auttoi suuren surun yli – Kimmo Malinen oli vain 29-vuotias jäädessään leskeksi

Kimmo Malinen oli 25-vuotias, kun hän tuli uskoon. Se tapahtui rauhallisesti kotona. Pikkupoikana hänellä oli ollut vahva lapsenusko, mutta teinivuosina hän oli alkanut epäillä, oliko Jumalaa edes olemassa. – Sitten Jumala tuli lähelle, mikä on ollut valtavan hieno ja positiivinen asia, Malinen kertoo. Uskoontulon ajankohdalla oli tärkeä merkitys hänen elämässään, sillä edessä oli vaikeita vuosia. Malinen meni naimisiin kesällä 1993, vain kolme kuukautta uskoontulonsa jälkeen. Vaimo sairastui kuitenkin vakavasti pian häiden jälkeen, ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin hän menehtyi syöpään. Malinen jäi leskeksi 29-vuotiaana, ja ilo vaihtui surutyöksi. – Minulla oli onneksi valmis turvapaikka, kun olin jo tullut uskoon. Malinen oli myös jo valmistunut oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta ja teki töitä juristina. Hän toimi muun muassa yleisenä oikeusavustaja Kaarinan kaupungilla ja piti työstään, koska siinä sai auttaa ihmisiä. Leskeksi jäätyään hän halusi kuitenkin pitää välivuoden. Kutsumus alkoi kolkutella, ja hän alkoi lukea Raamattua. Hän ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja valmistui opettajaksi Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Yksityiselämässäkin alkoi taas aurinko paistaa. Hän tapasi nykyisen vaimonsa Mirja-Riitan , ja Maliset vihittiin vuonna 2000. Etiopiaan lähetystyöhön pariskunta lähti vuonna 2004, kun perheessä oli jo kolme poikaa. Maliset perustivat Etiopiaan 60 lapsen orpolapsikeskuksen, jonka toiminta jatkuu yhä. Lapsilla on suomalaiset kummit, ja Mirja-Riitta Malinen toimii heidän yhteyshenkilönään. Neljän vuoden kokemus Afrikan katolla oli Malisille ainutlaatuinen. – Onhan se täysin eri maailma, mutta projektimme onnistui hyvin. Se oli meille luonteva kanava auttaa. Kiersin seurakunnissa kertomassa lähetystyöstä ja meidän kokemuksistamme Suomessa, Malinen kertoo. Palattuaan Suomeen Malinen opiskeli teologian maisteriksi Joensuun yliopistossa, ja hänet vihittiin papiksi vuonna 2011. Tuolloin työpaikkoja oli tarjolla niin paljon, että niistä sai valita. Malisella vaihtoehtoja oli neljä, ja hän valitsi Salon seurakunnan vs. seurakuntapastorin pestin. Nyt tilanne on toinen. – Kun arkkihiippakunnan alueella on yhdistetty niin paljon seurakuntia, hakijoita on paljon, mutta paikkoja vähän. Hakijoita saattaa olla jopa 30. Malisella työkokemusta on paitsi Salosta, myös Riihimäeltä, Huittisista ja Pöytyältä. Pöytyän seurakuntapastorin määräaikainen pesti päättyi elokuun lopussa, joten Malinen oli vapaa mies etsimään itselleen uutta työpaikkaa. Sellainen löytyi Kokemäen seurakunnasta. Malinen päihitti neljä muuta kappalaisen virkaa hakenutta ylivoimaisesti äänin 17–1–1. Malinen sanoo olevansa valmis aloittaman työt niin nopeasti kuin se seurakunnan puolesta on mahdollista. Perhe pysyy Salossa, mutta Malinen aikoo vuokrata itselleen kakkosasunnon Kokemäeltä. Kokemäkeä hän ei ennestään tunne, mutta hänellä on sukulaisia Kauvatsalla. Satakuntaan hän ehti jo vähän tutustua ollessaan Huittisissa vs. seurakuntapastorina vuosina 2018–2019. Vapaa-ajallaan Malinen juoksee, käy kuntosalilla ja tekee metsätöitä isovanhempiensa tilalla. Lisäksi hän pelaa shakkia, lukee ja kirjoittaa. Kirjoittaminen on hänelle tärkeä henkireikä. Hän kirjoittaa omaa Raamattu ajassamme -blogia , jonka teksteihin on tutustunut jo 175 000 lukijaa. – Olen ladannut sinne koko elämäntyöni, noin 800 kirjoitusta ja hartautta.