Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Verotiedot

Jos päätät vaihtaa työpaikkaa tai alaa, muista jättää kaikki katkeruus taaksesi

KOLUMNI Oma työ ahdistaa, ja tuntuu ettei viihdy. Ylipäätään koko oma ammattikunta ei saa arvostusta, ja maksettava palkka on liian pieni. Resurssit ovat pienet ja vaatimukset kasvavat. Ai niin, koko organisaatiokin toimii ihan hölmösti. Olisiko parempi vaihtaa työpaikkaa tai peräti kouluttautua jollekin muulle alalle? Mihin nämä tunnusmerkit sopivat? Luulenpa, että monen käsi nousi pystyyn. Uutisointia ja mielipidepalstoja lukiessa esillä ovat eri ammattialat. En kiistä, etteikö tuo olisi todellisuutta monen kohdalla. Myös omasta puolestani voin todeta, että tuollaisia ajatuksia on liikkunut päässäni monivaiheisen työurani aikana. Tässä vaiheessa täytyy varmaan tunnustaa työuran olevan suuremmilta osin takana, joten voin katsoa taaksepäin ja todeta olleeni onnekas. Lopputuloksena olen saanut tehdä kaksi noin kymmenvuotista työuraa ja pari lyhyempää. Nyt on menossa toistaiseksi voimassa oleva. Aloittaessani nykyisen työurani sanoin usein, että kymmenen vuotta yhdessä työpaikassa maksimissaan on ihan riittävä. Nyt näyttää tosi pahalta, koska nykyisessä työpaikassani olen ollut jo 18 vuotta. En kuitenkaan onneksi pääse 40-vuotiseen työuraan niin kuin jotkut. Eikä pääse moni muukaan. Missä tässä sitten luuraa se onni? Väitän, että monelle tekisi hyvää oikeasti tunnustaa väsymys omaan työhön. Syyt ovat toki moninaiset eivätkä aina ainoastaan itsestä johtuvia. Valitettava lopputulos tästä uupumisesta, ilman mitään varsinaista burnoutia, on myös moni-ilmeinen. Alkaa esiintyä jatkuvaa kaikenlaista valitusta. Enkä halua väittää valittamisen olevan ainoastaan työntekijöiden yksinoikeus. Virheitä nähdään muiden toiminnassa niin ylös- kuin alaspäin sekä sivusuunnassa katsottuna työyhteisössä. Tämä kaikki johtaa työilmapiirin heikkenemiseen ja sen suoranaiseen myrkyttymiseen. Toki tänä päivänä näihin ongelmiin yritetään panostaa ja löytää ratkaisuja. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa. Tässä, kun itsekin näkee ja kokee kaikenlaista, on tullut ajateltua mutkat suoriksi yhden sanan kautta. Se sana on avoimuus. Helppoa, eikö totta? Vaan ei ole kuitenkaan. Tätä voisi kukin kohdallaan miettiä. Jos kuitenkin päätät vaihtaa työpaikkaa tai alaa, muista jättää kaikki katkeruus taaksesi. Älä vie sitä mukanasi, vaikka tosiasiassa saatat törmätä samoihin ongelmiin. Aloita uusi ura avoimin mielin. Työpaikan tai ammatin vaihtaminen tuo perspektiiviä asioihin – ja myös sitä elämänkokemusta. Kirjoittaja on oman elämänsä sankari ja (eli) lähihoitaja.