Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Nyt pitäisi sairastaa hallitusti – tätä menoa ei tule kunnon ensimmäistä aaltoa, toisesta puhumattakaan

KOLUMNI Julkisuudessa jaksetaan päivästä päivään etsiä virheitä valitsevan tilanteen hoidossa, ja niitähän tulee tietysti. Varsinkin, kun muistetaan (silloin kun tahdotaan), ettei vastaavaa maailmanlaajuista pandemiaa ole koettu ainakaan minun miesmuistiini. Suomessa on korona pidetty kurissa, mitä tulee lukemiin sairastuneissa, tehohoidossa olevissa tai kuolleissa. Mutta vaikka nyt menee hyvin, niin samalla ei mene. Tarttis alkaa sairastella. Näin minä ainakin olen asian ymmärtänyt. Tätä menoa ei nimittäin tule kunnon ensimmäistä aaltoa, toisesta puhumattakaan. Täytyisi kuulemma antaa taudin levitä hallitusti. En suinkaan väitä olevani asiantuntija. Liioin en haluaisi kuulostaa viisastelijalta, koska elämme varsinkin jälkiviisastelijoiden kulta-aikaa. Sen vain sanon, että tällä järjellä ajateltuna on hankala yhtälö saada nämä kaksi asiaa kohtaamaan: sairastelu ja hallitusti. Samaan aikaan yritetään välttää tilanteita, joissa tauti leviää erityisesti vanhusten hoivakoteihin. Epidemian alussa muistan jonkun ehdottaneen, että hoitajat sijoitettaisiin tyhjilleen jääneihin kylpylöihin sairastamaan. Tämän jälkeen he saisivat vastustuskykyä tautia vastaan. No, tuo ajatus oli kyllä sangen erikoinen. Kun puhutaan hallitusta sairastamisesta, pitäisi kenties järjestää kysely, kuka haluaa vapaaehtoisesti sairastella tämän taudin. Tietenkin erityistoiveena olisi, ettei kyseisen henkilön lähipiirissä olisi esimerkiksi hoitajia. Luulenpa, että vapaaehtoisia ei sanottavasti ilmoittaudu. Kaiken tämän onnistuneen sosiaalisen eristäytymisen sekä hyvän käsihygienian ansiosta tilanne näyttää pitkittyvän. Tunnustan itsekin syyllistyneeni hyvään käsihygieniaan ja turvaetäisyyden pitoon. Eivät ole siis helppoja nuo ratkottavat ongelmat. Viikko viikolta arvostan enemmän tämänhetkistä pääministeriä ja hallitusta, joiden vahtivuorolla tämä kaikki tapahtuu. Päätöksiä tarvitaan, ja paineet ovat kovat. Luulen, ettei parempaan olisi pystynyt pääministerinä reservin yliluutnantti tai siviilipalvelusmies. Ollaan sitten mitä mieltä vaan, niin se on varma, ettei loputtomiin voi näin jatkaa. Kun rajoituksia asteittain puretaan, toivoa sopii, että ihmiset kuuntelevat tarkoin viranomaisten ohjeita ja noudattavat niitä. Varmasti kysytään myös uskallusta luottaa siihen, että purku tehdään asiantuntijoita kuunnellen. Samalla muistetaan, että taka-askeliakin voidaan tarvittaessa ottaa. Kirjoittaja on oman elämänsä sankari ja (eli) lähihoitaja.