Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Oiva aika virittää pyhiinvaellusreitti iskuun

Turkulaista Jouni Elomaata harmittaa kokemäkeläisten puolesta. Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja kokee, että Kokemäki on jäänyt syyttä suotta vähän syrjään Suomen vanhimman pyhiinvaellusreitin toisena päätepisteenä. – Reitillä järjestetyt tapahtumat päättyvät usein Köyliön Kirkkokarille, jonne tullaan Nousiaisista tai Turusta saakka. Kirkkokarilta alkavat tapahtumat taas lähtevät Turun suuntaan ja Kokemäki jää hyödyntämättä. Elomaa haluaisikin, että reitin alkupisteenä alettaisiin pitää kronologisesti Kokemäkeä, jonka Pyhän Henrikin saarnahuone kertoo piispan toiminnasta päätyen hengenmenoon Köyliönjärven jäälle. – Köyliöstä piispan ruumista kuljeteltiin milloin missäkin Köyliöstä Nousiaisiin ja lopulta Turkuun. Aikajärjestyksessä Kokemäki olisi looginen alkupiste. Turkulaisella matkaoppaalla on toki oma lehmäkin ojassa. Hänen esi-isänsä ovat lähtöisin Kokemäen Ylistarosta, Liinaharjan talosta. Leikki sikseen , pyhiinvaellusyhdistyksen vetäjä on tosissaan reitin henkiin herättämisessä. Yhdistys on juuri aloittanut EU Leader -rahoitteisen, kaksivuotisen hankkeen reitin tunnetuksi tekemiseksi ja tuotteistamiseksi. Tarkoitukseen on palkattu projektipäälliköksi taidehistoroitsija Mirja-Riitta Sjöholm. Jouni Elomaa on itse kokenut pyhiinvaeltaja. Hän on käynyt niin Espanjan Santiago de Compostelan maailmankuulun pyhiinvaelluksen kuin Norjan vuonoreitit. Hän kokee, että aika on nyt pyhiinvaellusreittien elvyttämisen puolella matkailukohteina. – Lähimatkailu, elämyksellisyys ja ekologisuus koronasta puhumattakaan ovat saaneet ihmiset miettimään matkailutottumuksiaan uusiksi. Eikä lähimatkailu tarkoita vaatimattomuutta. Pyhän Henrikin reitti tarjoaa uskomattomia elämyksiä, kun vaelluksen vain oivaltaa. Myös suosittu kirkkobongaus soveltuu hyvin pyhiinvaellusreitin teemaan. Pienten kirkonkylien, kuten Tulkkilan raitin vetovoima helposti unohdetaan. Ne avautuvat kävellen aivan uudella tavalla. Jotta elämykset onnistuisivat, reitin tulee olla Elomaan mukaan äärimmäisen hyvin opastettu ja palveluiden paketoituja. Tällä hetkellä perinteisen reitin opasteet ovat elähtyneet ja reittikin paikoin miltei hukkunut. Hyvältä pyhiinvaellusreitiltä odotetaan esimerkiksi hitautta, huolettomuutta, hiljaisuutta ja yksinkertaisuutta. Se edellyttää mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotta reitin kulkija voi keskittyä vaellukseen. – Päiväreitti ei voi olla 20 kilometriä pitempi. Matkan varrella tulee olla edullisia ruoka- ja majoituspaikkoja. Jo kilometrin poikkeaminen voi olla liikaa. Vaeltajan täytyy pystyä kulkemaan reitti kevyin varustein, Elomaa sanoo ja kertoo, kuinka hänen reppunsa kuukauden mittaisella Santiago de Compostelan vaelluksella painoi vain viitisen kiloa. Kokemäellä reitin tuotteistamista oli kuuntelemassa asiasta kiinnostuneita eri yhdistysten edustajia, mutta myös matkailuyrittäjiä. Elokuussa työnsä aloittanut projektipäällikkö Sjöholm kertoi suuntaviivoja, mitä hankkeen aikana tullaan toteuttamaan, tai ainakin tavoitellaan. Opasteiden uusiminen ja reitin ehostus ovat keskeisiä, mutta tarvitaan muutakin. Ennen muuta valmiita palvelupaketteja, joihin sisältyy ohjeet, kuinka reitin voi vaeltaa omatoimisesti, mitä se edellyttää ja kuinka tapahtuu. Tarkoitusta varten reitille laaditaan uudet kartat, tuotteistamista helpotetaan muun muassa logolla. – Olemme selvittämässä myös mobiilisovelluksen tekoa, jonka avulla kännykällä on helppo seurata reittiopastusta. Yhdistyksen sateenvarjon alle voivat hakeutua reitin varren palveluyrittäjät.