Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Tulospalvelu

Mielipide: ”Hoitajamitoituksen korjaaminen ei vaadi ihmeitä – Kun tiedetyt epäkohdat korjataan, iso joukko lähi- ja perushoitajia palaa töihin”

MIELIPIDE Vanhustenhoidon hoitajamitoitus saadaan helposti kuntoon hoitajien työoloja ja -ehtoja parantamalla. Samalla varmistetaan, että Suomessa on riittävästi osaavia hoitajia myös tulevaisuudessa. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on vaatinut, että vanhuspalvelulakiin kirjataan vanhustenhoidon koulutetun hoitohenkilökunnan vähimmäismitoitus. Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat kertoneet haluavansa lakisääteiseksi vähimmäismitoitukseksi 0,7. Riittävä hoitajamitoitus alittuu vanhustenhoidossa liian usein. Yksityisissä hoitoyksiköissä kyse on liikevoiton maksimoinnista hyvän hoidon kustannuksella, julkisissa palveluissa kuntien kohtuuttomista säästötavoitteista. Tämä vaarantaa vakavasti sekä hoidettavien potilasturvallisuuden että hoitajien jaksamisen ja työturvallisuuden. Tällä hetkellä kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia työskentelee muulla kuin hoitoalalla. Liian suuri osa heistä on tehnyt tämän valinnan siksi, että heidän koulutustaan vastaavan työn palkkaus, arvostus ja työolot ovat huonoja, ja tarjolla on usein vain epätyypillisiä työsuhteita. Kun nämä epäkohdat korjataan, iso joukko ammattitaitoisia lähi- ja perushoitajia palaa töihin hoitoalalle. Korjaustoimet eivät ole vaikeita, eivätkä ne heikennä muita vanhus- ja sosiaalihuollon palveluja. Ensin on tarjottava kaikille vanhustenhoidossa nyt työskenteleville lähi- ja perushoitajille vakinainen ja kokoaikainen työsuhde. Näin saadaan hoitoyksiköiden työvuoroihin lisää hoitajia heti. Kun hoitajalla on vakinainen ja kokoaikainen työsuhde, hän voi elättää itseään ja perhettään työnteollaan sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Tämä parantaa hoitoalan vetovoimaa ja kasvattaa alalle hakeutuvan koulutetun työvoiman määrää. Vanhustenhoidon työvoimatarpeisiin ei ole järkeä yrittää vastata haalimalla ulkomailta suomen ja ruotsin kieltä osaamattomia työntekijöitä, joiden koulutus ei täytä suomalaisia vaatimuksia. Mieluummin kannattaa laittaa hoitoalan palkkaus sekä työehdot ja -olosuhteet kuntoon. Vain tällä tavoin varmistetaan, että vanhustenhoidon työpaikoille saadaan riittävä määrä osaavia lähi- ja perushoitajia myös tulevaisuudessa. Kirjoittaja on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n puheenjohtaja.