Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Suomalainen lato -kirja esittelee suulienkin historian – Uusi nimi ladolle tuli tarpeeseen

ARVIO Yleiskielessä heinien tai muun rehun säilytykseen käytettävää hirsi- tai lautarakennusta kutsutaan ladoksi, mutta Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja läntisellä Pirkanmaalla uudempi lautarakenteinen latotyyppi tunnetaan suulina. Juha Kuisman kirjoittama ja Arttu Kuisman kuvittama uutuuskirja suomalaisista ladoista selittää suulin nimihistorian. Suuli sai nimensä ruotsin kielen skjul-sanasta, joka tarkoittaa kevytrakenteista lautavajaa, suojaa tai katosta. Kun lautalatoja alettiin rakentaa, suuli-nimellä voitiin tehdä ero hirsilatojen ja pystylaudoitettujen latojen välille. Suomen kielen suuli ei suinkaan ole kevytrakenteinen vaja tai katos, vaan reilun kokoinen läpiajettava lato, jonka rankorakennetta peittävät laudat. Sen verran arkinen ja yleinen sana suulista on Satakunnassa tullut, että sitä käytetään jonkin verran myös nykyaikaisista maatalouden hallirakennuksista, joiden seinät voivat olla peltiäkin. Latokirja on perusteellinen tietokirja suomalaisista ladoista, niiden historiasta, rakentamisesta ja lajityypeistä. Kirja esittelee latojen eri käyttötarkoitukset ja paneutuu myös niiden kulttuurihistoriaan. Mielenkiintoinen on myös kirjan luku, joka kertoo latojen roolista osana aurinkoenergian keräämisen järjestelmää. Juha Kuisma: Suomalainen lato, Aviador Kustannus, 2019.