Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Juha Korkeaoja: Nakkilan sote-kulujen arvioinnissa tehtiin virhepäätelmä

Sydän-Satakunnan viime numerossa (SS 18.6.2020) haastateltu Nakkilan kunnanjohtaja Nina-Mari Turpela perustelee kielteistä esitystään sosiaalipalvelujen siirtämisestä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (KSTHKY) hoidettavaksi muun muassa esittämällä tilastovertailun kuntakohtaisista sosiaalipalvelumenoista. Sama vertailu sisältyy kunnanjohtajan esittelytekstiin kunnanhallitukselle. Esitetyt luvut ovat oikeita ja osoittavat, että Nakkilan asukaslukuun suhteutetut kulut ovat olleet alhaisemmat kuin naapurikunnissa. Kunnanjohtajan johtopäätelmä, jonka mukaan “asukaskohtainen ero olisi tuolloin (2018) tarkoittanut Nakkilaan noin 1,7 miljoonan euron lisäystä “ on virheellinen rinnastus valmisteltuun sopimukseen. Kuntayhtymä ei laskuta jäsenkuntia asukasluvun perusteella. Laskutus perustuu jäsenkunnan asukkaille tuotettujen palvelusuoritteiden määrään ja suoritteen yksikköhintaan. Ei ole mitenkään perusteltua väittää, että kuntayhtymän hoidossa nakkilaisten tarvitsemien tai käyttämien sosiaalipalvelujen määrä olisi ollut merkittävästi erilainen nykytilanteeseen verrattuna. Kuntien väliset erot syntyvät pääasiassa palvelutarpeen eroista, siis suoritemääristä. Kun lisäksi merkittävä osa sosiaalipalveluista sekä nyt että tulevaisuudessa on ostopalveluja yksityiseltä sektorilta muun muassa tehostetun palveluasumisen osalta, ei ole perusteltua olettaa, että ostopalvelun yksikköhinta kuntayhtymälle olisi kalliimpi kuin kunnan toimiessa ostajana. Myös oman palvelutuotannon yksikköhintojen osalta kuntayhtymän tavoitteena on tuottaa palvelut niin laadun kuin kustannusten suhteen kilpailukykyisesti. Tähän kuntayhtymällä on jäsenkuntia suurempana yksikkönä paremmat edellytykset. Ratkaisevaa tältäkin osin on kuitenkin se, miten palvelujen tarve, siis palvelusuoritteiden määrä, jäsenkunnassa kehittyy. Tältä osin tärkeään rooliin nousee jäsenkuntien ja kuntayhtymän toiminta ennaltaehkäisyssä. Yhdistämisesityksen mukaan kahden ensimmäisen vuoden osalta kuntalaskutus perustuu aiheuttamisperiaatteelle, eli on kuntien kannalta ennakoitavissa nykytilanteeseen pohjautuen. Maakunta-soten mahdollisesti toteutuessa tehtävä kuntien kustannuskehitysvertailu ja mahdollinen kompensaatio laskettaneen näihin vertailuvuosiin (2021–2022) perustuen. Kunnanhallituksen esittelytekstissä oleva arvio mahdollisista pysyvistä vaikutuksista jäsenkuntien talouteen, ei näin ollen ole perusteltu. Sosiaalipalvelujen siirtämistä kuntayhtymän hoidettavaksi on valmisteltu huolellisesti ja pitkään. Jäsenkuntien edustajista koottujen työryhmien työ osoittaa kiistattomasti hankkeesta saadut hyödyt. Tavoitteena on muodostaa valtakunnallisen sote-uudistuksenkin tavoitteena oleva “tulevaisuuden sote-keskus" ja varmistaa siten myös mahdollisen maakunta-soten toteutuessa oman alueemme asukkaille toimivat lähipalvelut. Kirjoittaja on Keski-Satakunnen terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.