Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Kauppalan ensimmäinen julkinen veistos nousi tie- ja vesirakentajien muistoksi

Koskenperkaajien muistomerkkihanke herätti ansaittua huomiota 1970-luvun alussa Kokemäellä. Muistomerkkiä väitettiin jopa paikkakunnan ensimmäiseksi julkiseksi veistokseksi. Aivan sitä se ei ollut, mutta olipahan ainakin ensimmäinen Kokemäen kauppalan pystyttämä veistos. Muistomerkin paljastustilaisuus oli osa Kokemäki-päivien ohjelmaa mutta myös osa Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) 175-vuotisjuhlallisuuksia. Marraskuun 16. päivänä 1974 pidetyssä tilaisuudessa vilisi arvovieraita ministeristä Vesihallituksen pääjohtajaan ja arkkipiispasta maaherraan. Liikenneministeri Pekka Tarjanne tempaisi suojakankaan patsaan yltä ja niin olivat 1700-luvulla työnsä aloittaneet koskenperkaajat saaneet muistomerkkinsä. Patsaan TVH-kytkös oli Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunta, jonka perustamisvuosi 1799 katsottiin TVH:n aloitusvuodeksi. Johtokunnan perkaustyöt alkoivat Kokemäenjoelta. Muistomerkin hankkimiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu, johon osallistuivat kuvanveistäjät Heikki Häiväoja , Taisto Martiskainen ja Kauko Räike . Palkintolautakunta piti kaikkia kilpailutöitä korkeatasoisina, mutta Häiväojan teos Tie ja vesirakentajille asetettiin ensimmäiselle sijalle. Lautakunnan mukaan patsaan sijoituspaikka edellytti voimakasta, elävää ja selkeää monumenttia. Häiväojan teoksessa näiden ominaisuuksien katsottiin toteutuvan parhaiten. Palkintolautakunta suositteli, että myös toiseksi sijoittuneen Martiskaisen Koskenperkaajan kädet olisi toteutettu erikseen pienemmässä koossa ja sijoitettu sopivaan ulko- tai sisätilaan. Niin suuressa koossa, mitä joenrannan sijoituspaikka edellytti, lautakunta ei pitänyt teosta toteuttamiskelpoisena. Räikkeen ehdotus Avautuminen , olisi lautakunnan mielestä muodostanut jokirantamaisemaan liian väkivaltaisen kontrastin. Vuosikymmenten varrella veistos on osoittautunut huonosti säätä kestäväksi. Asiantuntija-arvion mukaan patsaan rappaus pitäisi kunnostaa kymmenen vuoden välein. Näin ei ole tehty, vaan se on joutunut välillä huonoon kuntoon, kun kunnostustöihin ei ole ehditty ajoissa. Muistomerkki on valmistettu styroksista, jonka pinta on päällystetty neljän sentin vahvuisella betonikerroksella. Muistomerkki tuli aikanaan maksamaan 70 000 markkaa (nykyrahassa 69 710 euroa), josta kauppala maksoi 40 000 markkaa ja opetusministeriö 30 000 markkaa. Suunnittelukilpailu maksoi kauppalalle 10 000 markkaa. Lähteet: Teljän Viikkolehti, Kokemäen Sanomat