Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Tiedot talteen: Kirjantekijä kaipaa tietoja Sydän-Satakunnan alueen punaisten muistomerkkien historiasta

LUKIJALTA Kokemäen Koomankankaan hautausmaalla on vuoden 1918 veljeshauta, jolle on pystytetty patsas ”Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistoa kunnioittaen”. Samoin Harjavallan hautausmaalle. Kauvatsan hautausmaan toverihaudan muistomerkki on pystytetty ”Aatteensa puolesta henkensä antaneille”, Nakkilassa ”Kansalaissodassa sortuneiden toverien muistolle” ja Kiukaisissa ”Vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden puolesta kansalaissodassa henkensä uhranneen 128 toverin muistoksi”. Mikä näiden muistomerkkien tarina on? Olen kymmenen vuoden ajan etsinyt tietoa sisällissodan eri osapuolten pystyttämistä muistomerkeistä ja julkaissut tähän mennessä kirjat valkoisten ja saksalaisten hautamuistomerkeistä. Nyt on punaisen puolen vuoro. Tähän mennessä tietooni on tullut 325 muistomerkkiä. Useimmista olen nähnyt kuvan, ja aika monista on löytynyt uutinen paljastustilaisuudesta, mutta muunlainen tieto on ollut kiven takana. Tiedän, että monta muistomerkkiä on toistaiseksi minulta tietymättömissä. Sodan voittanut puoli, valkoiset, pääsi pystyttämään muistomerkkinsä välittömästi sodan päätyttyä. Useimmat valkoisten sankarihaudat saivat jo 1920-luvun alkupuolella muistomerkkinsä, kun taas hävinneen puolen yritykset omien vainajiensa muistamiseksi tukahdutettiin tylysti. Työväen lehdet kertoivat tuolloin surullisia tarinoita siitä, miten vainajien omaisten pystyttämä puuristi oli vedetty ylös maasta ja pilkottu, jopa haudalle tuodut kukatkin oli revitty ja hävitetty. Toisen maailmansodan aika muutti tilannetta ratkaisevasti. Ensin talvisota yhdisti eri yhteiskuntaluokkia ja sitten jatkosodan lopputulos nosti vasemmiston asemaa. Yhtenä osoituksena siitä oli sisällissodan punaisten uhrien joukkohaudoille hankitut muistomerkit, joiden pystyttäminen oli 1940-luvun jälkipuoliskolla erityisen vilkasta. Kokemäen muistomerkki on vuodelta 1945 ja Harjavallan vuodelta 1947. Muista tämän alueen muistomerkkien pystyttämisistä en ole vielä löytänyt tietoa. Muistomerkin hankinta oli suuri projekti, johon paikkakunnan työväenjärjestöt ryhtyivät usein yhteistuumin. Varoja hankittiin sekä keräyksin että erilaisilla tempauksilla. Monesti avustusta saatiin kunnalta ja maa-alue muistomerkkiä varten seurakunnalta. Paljastusjuhlan järjestelyt muistuttivat aika lailla valkoisten vastaavia tilaisuuksia, mutta ohjelman sisältö oli tietenkin erilainen. Juhlapaikalle saavuttiin järjestölippujen ja soittokunnan johtamassa kulkueessa. Liput asettuivat kunniavartioon paljastettavan patsaan taakse. Tilaisuuteen pyrittiin hankkimaan mahdollisimman arvovaltainen juhlapuhuja, esimerkiksi kansanedustaja tai puoluetoimitsija. Juhlan ohjelmassa oli tervetulo-, paljastus- ja juhlapuhe, lausuntaa ja musiikkia ja lopuksi seppeleiden lasku, minkä yhteydessä pidettiin lisää puheita. Muistomerkiltä poistuttiin kulkueena ja juhlaa jatkettiin työväentalolla. Punaisten muistomerkki on tyypillisimmillään punagraniittinen pystykivi, niin kuin Harjavallassa, Kauvatsalla, Kokemäellä ja Nakkilassakin on. Otsikkona on usein vain vuosiluku 1918, niin kuin Kiukaisissa ja Nakkilassa. Sen lisäksi kiveen on kaiverrettu omistus ja usein myös muistomerkin hankkijat on nimetty. Kivi voi olla vailla mitään koristeaihetta, kuten Kiukaisissa, tai siinä voi olla pieni symboli, niin kuin tulevaisuuden uskoa kuvastava liekki, kuten Harjavallan, Kauvatsan ja Kokemäen kivissä. Nakkilan kiveen on kuvattu voimakas luontosymboli, katkennut puu. Valkoisten ja saksalaisten sankarihautojen muistomerkeissä oli yleensä nimetty haudassa olevat vainajat. Toisin oli punaisten muistomerkkien laita, sillä pääosa niistä oli alkuun nimettömiä. Tosin viidessäkymmenessä muistomerkissä on nimet, mutta suurin osa niistä on muutaman vainajan hautakiviä. Vuosien mittaan on nimiluetteloja lisätty joko alkuperäiseen muistokiveen, siihen lisättyihin laattoihin tai sen viereen pystytettyihin nimikiviin. Harjavallan kiven takasivuun kaiverrettiin nimet sisällissodan 80-vuotismuiston kunniaksi vuonna 1998. Kauvatsan kiveen lisättiin sivukivet nimilaattoineen vuonna 2003. Kiukaisten, Kokemäen ja Nakkilan nimikivien hankinta-aikaa en ole saanut selville. Niin kuin edellä olevasta ilmenee, ovat monet tärkeät ja mielenkiintoiset yksityiskohdat jääneet minulta tavoittamatta. Siksi pyydänkin apua teiltä lehden lukijat. Jos tiedätte jotain näistä paikkakunnan muistomerkeistä tai mistä muista punaisten muistomerkeistä tahansa, niin kertokaa siitä minulle. Toivoisin tietoja esimerkiksi muistomerkin puuhaajista, suunnittelijoista, tekijöistä, pystytystilaisuudesta tai samoja tietoja nimikivien lisäämisestä. Kirjoittajan yhteystiedot: Anna Sirola, Hornemanintie 6, Ylitornio. Sähköposti: annasirola@gmail.com