Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Hartaus: Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä

”Onko sinulla koskaan ikävä tullut vaikket tiedä, mitä edes kaipaatkaan?” Lauluoppilaani toi taannoin laulutunnille tämän Pave Maijasen tunnetun laulun, joka puhuu ikävästä. Ikävä on varmasti jokaiselle tuttu tunne. Joku ikävöi työmatkalle lähtenyttä puolisoaan tai edesmennyttä läheistään, toinen taas ikävöi kotiin lomamatkalta. Ikävä on kaipausta , kaipuuta tai kaihoa jonnekin, tai jonkun luo. Koemme ikävän usein raskaana tunteena, mutta pohjimmiltaan se on hyvä tunne. Se on todiste siitä, että ikävöimämme asia on meille merkityksellinen. Sitä ikävöimme, mitä rakastamme ja niitä, jotka meitä rakastavat. Pääsiäisajan raamatunteksteissä puhutaan kaipauksesta ja taivasikävästä. Pave Maijasen laulu johdattaa hyvin tähän osoitteettomaan kaipaukseen. Taivasikävässä kaipaamme taivaan kotiin. Ikävöimme Jumalaa ja hänen hyvyyttään. Ikävöimme sinne, missä meidän on hyvä olla. Sinne, missä saamme rakkautta ja turvaa. Taivasikävä muistuttaa meitä matkamme päämäärästä, ikuisesta elämästä taivaassa. Sen tiedostaminen tuo lohtua ja turvaa myös elämäämme maan päällä. Taivaskaipuu ei vähättele tätä elämää. Voimme tuntea ja nähdä Jumalan läsnäolon myös tässä maailmassa, jos vain avaamme sydämemme hänelle. Yhteys, usko ja luotto Jumalaan luo mieliimme rauhaa ja levollisuutta. Jumala on Henkensä kautta täällä, meidän keskellämme. Samoin on rakkaidemme kanssa. Vaikka emme aina näe heitä, luo tieto rakkaiden olemassaolosta mieliimme rauhaa. Jos koemme ikävää lähimmäisiämme ja Jumalaa kohtaan, voimme olla onnellisin ja levollisin mielin. Älä pelkää ikävää! Ikävän tunteessa kannamme sisällämme taivasta ja rakkaitamme. Näistä saamme todellisen ilon, onnen ja tuen elämämme polulle. Psalmissa 16 sanotaan: ”Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.” Älä siis pelkää tunnustaa Maijasen laulun sanoin: "Minulla on ikävä. Minulla on suunnaton ikävä.” Keräämme kaipuullamme aarteita taivaan kotiin. Kirjoittaja on Nakkilan seurakunnan vs. kanttori.