Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Kansallispuku ulos kaapista ja tuulettumaan – kesäkahvila Kanelissa pukuperinne heräsi henkiin

Kauniissa punavalkoisessa juhla-asussa kahvia kuppeihin tarjoileva Vivi Vainio-Mattila nauraa kysymykselle, eikö paksussa mekossa tule kesällä kuuma. Kysymys on kansallispuvun kantajille tuttu, mutta siihen on helppo vastata. – Ei tämä kuuma ole, tänne alle ei lämpö ehdi. Isosisko Elli Vainio-Mattila vahvistaa, että luonnonkuiduista tehdyt asut ovat varsin käyttökelpoisia normaalissa Suomen kesäsäässä, kuten lauantaina. Tuolloin vietettiin kansallista kansallispukujen ulkoiutuspäivää ja kesäkahvila Kanelia pitävät siskokset pukeutuivat sen mukaisesti. – Viime kesänä tänä päivänä lämpö hipoi 30 astetta, silloin asussa kyllä tuli hiki, Elli Vainio-Mattila tunnustaa. Sisarukset tuntevat pukujensa taustat hyvin. Vivin punavalkoinen puku on Mouhijärven puku, tosin paita ei ole alkuperäinen, vaan sitä mukaileva. Malli on alun perin tehty vuonna 1921. Ellillä puolestaan on yllään Kirvun naisen puku, jonka pääntien aukon sulkee näyttävä hopeinen paljinsolki. Puku on kulkenut suvussa, sillä se on alkujaan Ellin ja Vivin äidin, Marjaana Vainio-Mattilan tädin puku. Kolmannella kahvilanemännällä, Ellin lapsuudenystävällä Effi Anttilalla puolestaan on yllä Tuunajärven feresi, eli kansanpuku. Tätä karjalaista kansanpukua voi käyttää yhtälailla emännän pukuna askareissa tai pukea sen juhlaan. – Isoäitini teki tämän minulle kun olin lähdössä Turkkiin soittomatkalle. Käytän tätä usein esiintymisasuna, sillä soitan kansanmusiikkia, Effi Anttila näyttää. Puku on soittajalle käytännöllinen, sillä se on paitsi näyttävä ja kaunis, riittävän yksinkertainen, jotta se ei sotkeudu soittimiin. – Halusin, että asussa on todella väljä hame, sillä silloin se ei ota kiinni kun pidän selloa sylissäni. Tuuletuspäivä oli suosittu. Vieraskirjaan ehti kertymään kolmisenkymmentä nimeä, varsin moni oli pukeutunut teeman mukaisesti. Useimmilla oli yllään Kokemäen kansallispuku. – Äitini teki tämän 1980-luvulla. Olen pitänyt tätä melko ahkerasti perhejuhlissa ja tapahtumissa, Elina Rajalahti kertoo kokemäkeläisestä perinneasustaan. Riikka Sjöblomilla puolestaan oli yllään Hattulan puku, sillä hänen isänsä suku on sieltä kotoisin. Sjöblom vertaili pukuaan Jaana Uuraisen Hämeen pukuun, joka on alunperin hänen mummonsa peruja 1930-luvulta. – Tosin alkuperäisestä puvusta ei ole enää jäljellä kuin tämä vyötasku, muut puvun osat on jouduttu uusimaan. Sen verran puvulla on juhannustansseja tanssittu, että kangas kuluu, Uurainen nauraa. Kansallispukujen ympärille kiertyy kokonainen kulttuurinen aarreaitta, joka voi viedä mukanaan. – Ei tämä ole vain naisten juttu. Miehiä voi kiinnostaa tieto, kuinka hiukset vapaana kansallispuvussa esiintyvä nainen on perinteisesti vapaa. Neidon otsanauhasta luopuminen tarkoittaa, että rippikoulut on käyty ja naimalupa saatu, vinkkaa Tarjahelena Laaksonen . Kesäkahvila Kaneli on auki heinäkuussa tiistaista sunnuntaihin kello 11–17. Kahvila löytyy ”Pappi Jaakobin tuvasta”, Kauvatsantie 271, Kokemäki. Artikkelia muutettu, korjattu Marjaana Vainio-Mattilan sukunimi oikein.