Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Tapani Hulttinen rakensi 1700-luvun luhdista pikkutarkan pienoismallin – tontut saavat luvan muuttaa sinne viikoksi

Vielä kukaan ei osaa sanoa, millainen lopputuloksesta tulee. Se kuitenkin on jo varmaa, että kaikki yksityiskohdat on tarkasti loppuun saakka harkittu. Kokemäkeläisen Tapani Hulttisen rakentamassa tonttutalossa on paljon katseltavaa. Tonttutalo on oikeastaan luhti, jonka parvelle on ripustettu erilaisia työkaluja pokasahasta heinäharavaan. Luhdin pihassa on vinttikaivo, josta yksi tontuista kantaa vettä ja heinäkrinni eli reki, jonka päällä joulumuori istuu. Kaikki on tehty puusta. Luhdin seinät Hulttinen on sitonut yhteen saslik-tikuilla ja liimalla. Metallia on ainoastaan katon avaavassa ketjussa, jotta saranat eivät vääntyisi sijoiltaan. Myös saranat ovat puusta, totta kai. Tonttutalo sai alkunsa kokemäkeläisen Kati Mäkisen ajatuksesta. Mäkinen suunnitteli Kokemäen Seurataloon tonttunäyttelyä ja sanoi Hulttiselle, että olisi kiva, jos tontuilla olisi jonkinlainen mökki. Hulttinen innostui Mäkisen ideasta ja ryhtyi nikkaroimaan mökkiä Seuratalon alakerran verstaassa jo viime kesänä. Huolellisen suunnittelun jälkeen Hulttinen päätyi tekemään pienoismallin Kokemäen ulkomuseolla olevasta Ala-Pälpälän luhdista. Se on rakennettu 1700-luvulla. – Ajattelin, että olisi parempi, jos olisi jokin esikuva. Kävin ensin museolla ottamassa kuvia ja tein sen jälkeen skitsin, luonnoksen. Ei se tekeminen onnistu, jos ei tee ensin kuvia ja mitoita, Hulttinen kertoo. Hulttinen on nähnyt yksityiskohdissa vaivaa. Esimerkiksi luhdin päätyyn hän on tehnyt hevosen luokkien taivutuspenkin. Luhdin pihaan piti tehdä vinttikaivo, koska yhdellä tontulla oli jo vedenkantovehkeet eli ämmänlänget. Heinähäkin heiniä Hulttinen kuivasi pannuhuoneessa pari kuukautta. Hulttinen myöntää, että mitä pienempi yksityiskohta, sitä hauskempi sitä oli tehdä. Vaikeana hän ei pitänyt mitään, vaikka ei ole koskaan ennen mitään vastaavaa tehnyt. – Nuoruudessani olen tehnyt lähinnä metallihommia ja joskus 50 vuotta sitten tein yhden nukkekodin. Lastulevystä, Hulttinen virnistää. Hauskaa on ollut myös Kati Mäkisellä ja Auli Mikolalla , jotka ovat yhdessä suunnitelleet luhdin sisustusta ja kalustusta. Mäkinen on jopa leiponut luhdin katossa kuivuvat ruisleivät. Hän myöntää, että koko homma on karannut lapasesta. – Ehdotin myös, että tehdään liivatelehdistä ikkunat, mutta se on vielä vähän vaiheessa, Mäkinen kertoo. Tonttujoukossa on jo ainakin 50 hiippalakkia. Näyttelyn vanhimmat tontut ovat Mäkisen mummon tekemiä lankatonttuja. Tuvan tyynyt ovat nukkekodista, jonka Mäkinen sai isältään lahjaksi vuonna 1965. – Mummoni oli käsityöläinen, mutta siinä vaiheessa kun geenejä on jaettu, ne ovat hypänneet minun ylitseni, Mäkinen naurahtaa. Luhdin asukkaita valitessa oli muistettava yksi seikka: koko. Tontut eivät saaneet olla liian isoja, vaan niiden piti istua pienoismallin mittoihin. Pienoismallista Mäkinen sai hyvän tekosyyn kartuttaa tonttukokoelmaansa. Osa tontuista onkin ostettu varta vasten. Uusia ovat kolme tuvassa istuvaa tonttutyttöä ja kokonainen hiiriperhe, joka on päässyt joulupöytään riisipuuroa syömään. Mäkiselle tonttujen valinta on ollut kuitenkin mieluista hommaa, sillä hän myöntää olevansa tonttuhullu. Hänellä on kotonaan ainakin kuusi, seitsemän laatikollista tonttuja ja lisäksi yksi vaatehuoneellinen muita joulukoristeita. Hän pukee koko kotinsa aina jouluun, myös vessan ja kylpyhuoneen. – Nuuttina olen kuitenkin niitä jo niin täynnä, että vien ne kaikki kerralla pois, Mäkinen kertoo. Vielä Hulttinen ei osaa sanoa, mihin hänen pienoismallinsa näyttelyn jälkeen päätyy. – Kai minä vien sen sitten ulkomuseoon. En voi sitä kotonakaan ruveta säilyttämään. Hulttinen vakuuttaa, että pienoismallia saa myös lainata. – Kyllä sitä saa vapaasti käyttää kuka tahansa. En pyydä tekijänoikeuksia. Luhdin lisäksi Hulttinen tuo tonttunäyttelyyn toisenkin rakennuksen, pienen punaisen mökin. Sen hän on nikkaroinut omien suunnitelmiensa pohjalta jo viime joulun jälkeen. Tuleeko rakennuksia vielä kenties lisääkin? – Sitä en osaa sanoa. Jos on pitkä kylmä talvi, voi tullakin. Aika näyttää, Hulttinen kertoo. Tonttunäyttely Kokemäen Seuratalossa 9.–15. joulukuuta. Avoinna arkisin kello 12–17, lauantaina kello 12–15 ja sunnuntaina kello 11–14.