Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Kauvatsalainen muistaa, miten Kyttälän saha pyöri venäläisellä puulla: ”Sahalla sahattiin päivässä noin 2 000 tukkia”

Sydän-Satakunnan verkossa esitelty retkeilijänopas Kansallispuistot tutuiksi Länsi-Suomi sai tuoreeltaan lukijalta joukon oikaisuja. Niistä erityisesti yksi, eli sahalle kulkenut junaliikenne herätti Kauvatsalla asuvassa Jarmo Mäessä paljon muistoja. Oltuaan pari vuotta pois Kyttälän sahalta, hän palasi sahan palvelukseen vuonna 1986, jatkaen työssään aina 1990-luvun alkuun saakka. Mäki muistelee, että vuonna 1987 sahalle alettiin tuoda Venäjältä puuta, venäläisillä junavaunuilla. Sahan johtajana työskenteli tuolloin Aarne Ranta . Mäen mukaan valmista tukkia tuotiin Kyttälän sahalle itärajan takaa, koska kotimaasta ei saatu tarpeeksi puuta. Puuta tuotiin Kokemäelle kaikkiaan kolmen kuukauden sahausta varten. – Puuta tuli aika paljon. Kyttälän sahalla sahattiin päivässä noin 2 000 tukkia. Samalla venäläistä puuta vietiin ilmeisesti myös Rauma-Repolan tehtaalle. Mäki muistelee, että Kyttälän saha teki myös yhteistyötä Rauma-Repolan kanssa: Se vaihtoi sellupuuta tukkiin. Kauvatsalaisen työnkuvaan kuului 1980-luvun puolivälin jälkeen tukkikuormien purkaminen. – Puut oli ladottu ihmeellisesti vaunuihin. Puu ei ollut määrämittaista, vaan kuormassa oli lyhyempää ja pidempää tukkia. Puu tuotiin kai Siperian puolelta, jossa se oli lastattu vaunuihin suoraan metsästä. Tukit oli vedetty pitkänä radan varrelle, ja siinä katkaistu moottorisahalla. Jarmo Mäki muistelee, että tukeissa oli ollut suuria toukkia – niistä muistuttivat sormenpään paksuiset toukan reiät. – Osa tukkipuista oli todella hyvää, muttei kaikki, hän kertoo. Mäen mukaan vaunun pohjalle oli kasattu kaksi tai kolme riviä tukkeja, ja niiden päälle oli sahattu lankunpätkiä. – Lankut oli lovettu siten, että jokainen varvi saatiin sidottua piukkaan paksulla rautalangalla. Tarvitsimme voimapihdit, että langat saatiin poikki. Olimme purkamassa kuormia kuormanlaskija Pentti Mäkisen kanssa. Sinkkosen Erkki ajoi puolestaan junanvaunuista tukkia kasoihin kuorimon taakse kuorittavaksi, sitten kuorittujen plaanille ja sieltä sahalle. Kyttälän sahan laitteet olivat ilmeisen suuret. – Ei ole yhtään sahaa, mistä menisi läpi niin iso puu kuin Kyttälän sahalla, joka otti vastaan ylijäreät, koska ne eivät menneet Seikun sahalla lävitse. Raamisahan läpi meni jopa 70-senttistä puuta, kun vähän antoi vauhtia. Nykyisin ei enää parane ajaa puuta samalla tavalla väkisin läpi, Jarmo Mäki tietää. Puu- ja sahateollisuus ovat olleet huomattavan läheisiä aloja Jarmo Mäelle koko hänen ikänsä. Hän meni sahalle töihin ensimmäisen kerran jo 16-vuotiaana. Työuransa hän kuitenkin aloitti valtatien 2 varrella sijainneessa Starcken Valussa. Myöhemmin hän on työskennellyt muun muassa UPM:llä sekä Kauvatsan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Heinäkuun lopulla Kauvatsa-päivänä hän järjestää poikansa Iisakin kanssa pölkyn ja tukin kuorintanäytöksen. Vuonna 2017 vastaavassa työnäytöksessä oli perinteisillä työtavoilla tehtyä halonhakkuuta. Iisakki ja Jarmo Mäki lupaavat olla paikalla seuratalon kentällä koko päivän aamusta alkaen. Näytökseen saa osallistua myös yleisö, jolla on mahdollisuus kokeilla miten puuta kuoritaan vanhalla työtavalla. Tukit kuoritaan kokonaan puhtaaksi petkeleellä, ja pölkyt puolestaan kuorimaraudalla. Juttu on julkaistu Sydän-Satakunnan verkossa alun perin 25.6.2019.