Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Valkohäntäpeurakannan laskusta huolimatta peurakolarit ovat lisääntyneet –  ”Se on hieman ristiriitaista kanta-arvioon nähden”

Luonnonvarakeskus eli Luke arvioi, että kevät-talvella Satakunnan riistakeskusalueella oli noin 17 000 valkohäntäpeuraa. Edellisvuoden lukemiin verrattuna kanta-arvio oli laskenut muutamalla prosentilla. – Kannan kasvu olisi kuitenkin siis saatu taittumaan, Riistakeskuksen Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola sanoo. Satakunnan ja Pirkanmaan läntisten osien muodostama riistakeskusalue on ollut monta vuotta vilkasta peuraseutua. Tulevalle kaudelle on myönnetty 11 834 valkohäntäpeuran kaatolupaa. Yhdellä luvalla voi ampua joko aikuisen peuran tai kaksi vasaa. Impolan mukaan siihen, että peurakanta on alun perin päässyt kasvamaan nykyisiin mittasuhteisiinsa, vaikuttavat ilmasto ja metsästystapa. Vaikka kantaa on verotettu ennätysmääriä vuosittain, peurakannan todellinen koko ja tuottavuus on ollut yllätys. Tämä johtuu osaksi siitä, että kannan todellisesta koosta ei ole ollut tarkkaa tietoa. – Yhteismitallista kanta-arviota ei ole tehty kuin muutaman vuoden ajan, joten meillä ei ollut oikeanlaista mittaria kannan koolle. Lisäksi varsinkin aikaisemmin kannan verotus on painottunut peurapukkeihin eli urospuolisiin peuroihin, ja toisaalta vasoihin. Naaraat on jätetty Impolan mukaan rauhaan ja täten kannan tuotto on noussut korkealle tasolle. Ympäristö- ja ilmastotekijöillä on myös ollut vaikutusta peurojen elämään. Leudot talvet ja peurojen ruokinta ovat osaltaan edesauttaneet valkohäntäpeurojen lisääntymistä. – Ruokintaa on ollut aina, mutta sen lisääntyminen yhdistettynä leutoihin talviin on hyödyttänyt peuraa aikaisempaa enemmän, Impola pohtii. Huomionarvoisena seikkana Impola pitää sitä, että vaikka peurapopulaatio on kanta-arvion mukaan Satakunnan alueella ennallaan, peurakolarien määrä on kuitenkin kasvanut. Suurriistavirka-avun eli SRVA:n tilastojen mukaan alkuvuonna kolareita oli enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. – Se on hieman ristiriitaista kanta-arvioon nähden. Toisaalta suurin osa vuotuisista peurakolareista ajetaan vasta marras-joulukuussa, joten alkuvuoden tilastosta ei voida vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Impolan mukaan myös keliolot ovat saattaneet vaikuttaa asiaan. – Erittäin leudon talven aikana peurat ovat mahdollisesti olleet tavallista aktiivisemmin liikkeellä. Peurojen määrä saattaa olla laskusuunnassa, mutta onko metsästyksen suosio noussut? Antti Impola arvioi, että koronakevät ei ole ainakaan vielä vaikuttanut metsästäjien määrään kasvuun. – Metsästäjien määrä on ollut vakaa jonkin aikaa, ehkä hieman laskeva, mutta ei isoja pudotuksia. Sellainen siirtymä on havaittavissa, että hirvieläinten metsästys on lisännyt suosiotaan metsästäjien keskuudessa. Impolan mukaan nähtäväksi jää, tuleeko korona lopulta vaikuttamaan metsästyksen suosioon. Toisaalta ihmiset hakevat uusia vapaa-ajanviettotapoja koronarajoitusten keskellä. Metsästykseen liittyy myös omavaraisuuden idea. – Huoltovarmuus ja muut seikat ovat nostaneet myös metsästyksen esille. Koronan takia ihmisillä on ollut luontoharrastuksiin enemmän aikaa ja mielenkiintoa monen muun toiminnan jäätyä vähemmälle.