Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Lisbeth Isomäki on arjen enkeli, joka asioi naapurin puolesta kaupassa

Koronapandemia on herättänyt naapurustojen enkelit siivilleen. Monen muun tavoin harjavaltalainen Lisbeth Isomäki tiedusteli rivitalonaapureidensa asukkailta, tarvitsevatko he apua kauppa-asiointiin. Pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Isomäki kertoo, että hänellä on nyt aikaa, eikä asioinnista ole isoa vaivaa. – Tämä on monelle vaikea tilanne. Ajattelin, että aivan hyvin voin auttaa, jos apua tarvitaan. Yksi ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluva naapuripariskunta tarttui Isomäen tarjoukseen. Isomäki on nyt käynyt toimittamassa kerran viikossa naapurinsa ruokaostokset. Järjestely on pelannut hienosti. – Sovimme puhelimitse kauppapäivän ja naapurini jättää ostoskassit autotalliinsa ostoslistoineen. Käyn kassit sieltä ja palautan ne täytettyinä samaan paikkaan. Tiistaina Isomäki kävi samalla reissulla myös apteekissa. Omat kauppa-asiointinsa hän tekee eri kerralla. Isomäki kannustaa etenkin ikäihmisiä pyytämään rohkeasti apua naapureiltaan. Moni auttaa mielellään, mutta avun pyytäminen on monelle kiusallista. Turhaan, Isomäki sanoo. – Mukavaahan tämä on. Tulee itsellekin hyvä mieli, kun voi auttaa. Hyvänä vinkkinä avuntarvitsijoille Isomäki kehuu täsmällistä kauppalistaa, jonka naapuri on laatinut. Koneella kirjoitettu, selkeä lista helpottaa asiointia. Naapuri on listannut tarpeensa jopa kaupan kiertojärjestyksessä. – Mitä selkeämmät ohjeet, sitä varmemmin osaan ostaa toiselle tämän tarvitseman. Aina voi tarvittaessa tarkistaa, Isomäki sanoo ja soittaa naapurilleen, kun ei ole aivan varma, millaisia muroja tämä on tarkoittanut. Soittoa voi tarvita myös korvaavien tuotteiden valinta. Isomäki on huomannut, että etenkin koronakauden alussa makaronit ja pesuaineet olivat usein vähissä. Toiselle kauppa-asioita suorittaessa pätevät samat turvallisuusohjeet kuin itsellekin ostaen. Isomäki kertoo pesseensä kädet jo kauppaan lähtiessään. Käsidesiä hän hieroo käsiinsä kauppaan mennessään ja sieltä poistuessaan. Noin 30 vuoden työura elintarvikealan esimiestehtävissä on tartuttanut hygienian selkäytimeen. – Teen ostokset mahdollisimman nopeasti, viivyttelemättä. Turvavälit ihmiset ovat jo melko hyvin oppineet pitämään. Kassoilla toisinaan tulee tiiviimpää, mutta sovussa kaikki sujuu hyvin. Kassalla ostoksia koneelle lyövä Mona Laamanen sanoo, että Isomäki ei suinkaan ole ainoa toiselle ostoksia tekevä. – Moni kertoo ostavansa tavaroita jollekin toiselle. Useimmiten ostokset silloin maksetaan erikseen, jotta toisen ostokset tulevat omalle kuitilleen, Laamanen sanoo. Useimmat maksavat ostokset kortilla ja ostokset tilannut maksaa ne auttajan tilille. Käteisen rahan käsittelyä pyritään välttämään. THL on hiljattain hyväksynyt Eläkeliiton ja SPEK:in laatimat ohjeet naapuriavun antoon. Ohjeissa muistutetaan, että naapuriavun antajaksi ei tule ryhtyä, mikäli itse kuuluu riskiryhmään. Käytännön ohjeissa listataan, kuinka kauppa-asioinnin käytännöt kannattaa sopia mahdollisimman tarkasti etukäteen. Sähköiset maksutavat ovat parhaita, maksukorttia ei saa toiselle luovuttaa. Sovi naapurisi kanssa, kuinka toimitat tavarat perille. Jätä ne mieluummin portaille, vältä sisälle menoa ja lähikontaktia. Huolehdi kuitenkin kylmäketjusta, eli sopikaa, koska tuot ostokset, jotta voit varmistaa, että ostosten saaja saa vietyä heti elintarvikkeet kylmään. Muista, että naapuriapua voit antaa muutenkin kuin kaupassa käymällä. Jo pelkkä juttuseuran tarjoaminen puhelimitse on hieno ele. Yksin tieto siitä, että naapuri välittää, on suureksi avuksi.