Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Harjavallassa toimi sotien jälkeen salainen radiokuunteluasema – tietokirja tiedusteluhistoriasta kertoo myös, miten porilaislähtöinen Risto Niini liittyi operaatio Stella Polarikseen ja asekätkentään

Kirjat Ohto Manninen ja Lauri Lehtonen: Stella Polariksen perintö. Tiedusteluhistoriaa 1944-1950. Docendo 2019. 238 sivua. Stella Polariksen (= Pohjantähti) nimellä tunnetussa operaatiossa siirtyi Suomesta alkusyksystä 1944 Ruotsiin sadoittain tiedusteluasiantuntijoita perheineen. He olivat sekä ammattisotilaita että jatkosodan aikana tiedustelussa ansioituneita siviilejä. Heihin kuului esimerkiksi porilaissyntyinen myöhempi professori Risto Niini . Operaatiolla oli yhteys niin sanottuun asekätkentään. Molemmat oli suunniteltu siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja syksyn ja talven 1944–1945 mittaan suurin osa Ruotsiin menijöistä palasi Suomeen. Osa jäi Ruotsiin tai jatkoi sieltä muualle Eurooppaan tai esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. Ruotsiin syksyllä 1944 kuljetetun massiivisen tiedustelumateriaalin lopullisesta kohtalosta on vallinnut pitkään epätietoisuus. Suurin osa on kaiketi poltettu mutta jonkin verran siitä lienee eri tavoin päätynyt läntisten suurvaltojen huostaan. Monilla Stella Polariksessa mukana olleilla tuli myöhemmin olemaan välillisesti tai välittömästikin rooli Suomen radio- ja muun tiedustelun kehittämisessä. Professori Ohto Manninen ja insinöörieversti Lauri Lehtonen julkaisivat muutama vuosi sitten majuri Timo Lienen kanssa tasokkaan esityksen Suomen tiedustelun historiasta viime sotien aikana. Uusi teos on tavallaan sille jatkoa. Jossain mielessä se ulottuu aina vuoteen 1960, jolloin perustettiin puolustusvoimien Viestikoelaitos. "Tästä jatkui kehitys itsenäisenä joukko-osastona nykyaikaisten puolustusvoimien edellyttämälle tasolle", toteavat kirjoittajat. Pieni mutta julkisuudessa kuitenkin huomiota herättänyt erhe kirjassa on sattunut. Siinä kerrotaan, että kuuluisa Tove Jansson olisi ollut Suomen sodanaikaisen tiedustelun palveluksessa toimistovirkailijana. Kysymyksessä oli kuitenkin toinen samanniminen henkilö. Muumien luoja Tove Jansson ei olisi oikein sopinut kuvioon. Hänet tunnettiin jo varhain tietynlaisesta radikaalista suuntautumisestaan. Hän oli muun muassa kihloissa myöhemmin SKDL:oon siirtyneen Atos Wirtasen kanssa. Jos oli Viestikoelaitoksen perustaminen 1960 tärkeä askel tiedustelun historiassa, sitä oli ollut 1950 Pääesikunnan yhteyteen perustettu "Viestiliikenteen valvontaelin", jonka alaisuuteen tuli erillisiä radiokuunteluasemia eri puolille maata. Yksi näistä sijaitsi Harjavallan Merstolassa entisellä varikkoalueella. Kirjassa on yksityiskohtainen kuvaus siitä, kuinka karuissa olosuhteissa Harjavallan salainen asema toimi. Ohto Manninen ja Lauri Lehtonen ovat alojensa päteviä ja arvostettuja ammattimiehiä, joiden uusi kirja vie kiitettävällä tavalla eteenpäin Suomen herkkää ja usein vaikeaselkoista tiedusteluhistoriaa.